lauantai 31. tammikuuta 2015

Tammikuun temppu

Joulukuussa aloitettiin blogissa kuukauden temppu-osio. Ensimmäisen tempun virkaa sai kunniakkaasti toimittaa kumartaminen. Tämän kuukauden temppu on ennakkotiedoista poiketen leiki kuollutta-temppu. Alunperin piti seuraavan tempun olla kieriminen, mutta en raaskinut siroa ja luisevaselkäistä Tahvoa opettaa kierimään kovalla lattialla. Ehkä opetan tämän tempun joskus kesällä pehmeällä nurmikolla.

Temppu oli sinäänsä helppo opettaa Tahvolle, koska koira tarjoaa melko hyvin eri asioita saadakseen namin. Niistä on sitten helppo lähteä kasaamaan temppua. Lukijoiden toiveesta tein tempusta opetusvideon joten nyt pääsette seuraamaan kuinka tämä temppu opetettiin Tahvolle.

Vaihe 1. 
Houkuttele koira kyljelleen ja palkkaa aluksi pienimmästäkin aikeesta mennä kyljellee. Aluksi ei siis ole tarkoitus saada koiraa täysin kyljelleen, jos se koirasta tuntuu vastenmieliseltä. Pikkuhiljaa voit alkaa vaatia koiralta enemmän ennen kuin se saa palkan.

Vaihe2.
Jätä käsiapu vähitellen pois ja anna koiran itse pähkäillä mistä se saa palkan. Tässäkin kannattaa aloittaa palkkaaminen pienestäkin tarjoamisesta, esim. jos koira käy edes lonkkamakuulle. Vaikeuttaminen kannattaa tässäkin toteuttaa vaiheittain.

Vaihe 3.
Ota temppuun mukaan vihjesana. Meillä tämä oli PUM, mutta toki se voi olla mikä vain. Aina kun koira tarjoaa kyljelleen menoa, sano vihjesana ja palkkaa koira. Vahvista vihjesanaa reilusti ennen kuin lähdet käyttämään sitä haastavammissa tilanteissa, jotta vihjesana ei menetä tehoaan.

Vaihe 4.
Kun koira on oppinut vihjesanan, voit alkaa käyttää sanaa haastavammissa tilanteissa, esim. seisomasta kuoleminen tai liikkeestä kuoleminen.


Kertokaahan mitä pidätte tälläisistä opetusvideoista? Onko näistä hyötyä vai ei? Meille saa ehdottaa temppuja jos teillä on vaikka jokin temppu mihin ette ole keksineet opetuskeinoa.

torstai 29. tammikuuta 2015

Linnaa

Korkkasin tammikuun alussa agilitykouluttautumishistoriani, kun Teemu Linna tuli pitämään Lappeenrantaan koulutusta. Kiinnostusta olisi ollut osallistua koiran kanssa, mutta ehkä hieman myöhemmin kun meidän yhteistyö alkaa sujua. Tällä kertaa olin vain kuunteluoppilaana ja kuvaajana. Koulutuksen teemoina oli rytmittäminen, koiran ja ihmisen yhteispeli ja ohjaaminen.

Linna piti ennen treenien alkua pienen ajatuksia herättävän keskustelun. Heräteltiin mieleen mitkä ne ovatkaan agilityn perusasiat esteiden suorittamisen sijaan. Agility on paljon muutakin kuin esteiden suorittamista tietyssä järjestyksessä, itseasiassa pääpainon tulisikin olla koiran hallinnassa, ohjauksessa ja ohjaajan liikkumisessa ja ennen kaikkea hauskan pidossa. Harjoittelun laatu vaikuttaa suuresti lajissa kehittymiseen, niin koiran kuin ohjaajankin kohdalla. Treenit tulisi suunnitella etukäteen ja tulisi valita treeneille teema. Treenit tulisi toteuttaa niin kuin on suunnitellut eikä kiinnitä muihin ongelmiin sillä kertaa huomiota. Esimerkiksi jos olet päättänyt treenata jotakin tiettyä ohjausta, on aivan turha kiinnittää huomiota putoaviin rimoihin, koska treenin kriteeri on oppia ohjaus. Jos putoavat rimat häiritsevät sinua, voit vaikka laskea rimat maan tasolle, jolloin ne eivät putoa. Palkkaamisessakin tulee olla tarkka, sillä virheestä palkatessa koira tarjoaa seuraavallakin kerralla virhettä. Täytyy myöntää että minun treeneillä ei ole juurikaan teemaa ollut vaan olen treenannut sitä sun tätä. Tähän tulee kuitenkin muutos.

Kuvan mukaista pyöritystä Linna mm. teetti. Ite kiinnostuin tuosta "valkoiset ympyrät" pätkästä ja siihen kiinnitinkin paljon huomiota ja imin paljon tietoa ja ohjausvinkkejä itseeni.  Sain myös "mustat neliöt" radasta paljon ohjausvinkkejä. Ehkäpä uskalletaan joskus Linnojen koulutukseen osallistua, kunhan harjoitellaan näillä ohjeilla mm. näitä ratoja.

Kuluneella viikolla käytiin Tinin kanssa ensimmäisen kerran hallilla treenaamassa omatoimisesti. Otin heti Linnan opit käytäntöön ja hyötyähän niistä oli. Alunperin meillä ei ollut mitään teemaa kun hallille menin, mutta kun muistin Linnan sanat, päätin treenata kontakteja. Pääasiassa treenasin pöytää ja puomin kontakteja jotka yhdistin kuuden esteen sarjaksi. Koira on alkanut saada vauhtia tekemiseen minunkin kanssa, joten pikkuhiljaa täytyy itsekin juosta kovempaa. Linnan sanojen mukaan on kolme tapaa olla koiraa nopeampi: juosta kovempaa, juosta lyhyempi reitti tai lähteä aikaisemmin ja kauempaa liikkeelle kuin koira. Erittäin loogisia pointteja, joista itse käytin keskimmäistä vaihtoehtoa, eli juoksin lyhyempää reittiä kuin koira. Koiran kontaktitkin paranivat jo yhden treenikerran jälkeen huomasti. Hyvä fiilis jäi treeneistä, joten tästä on hyvä jatkaa.

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Nakin paistossa

Joulun jälkeinen elämä on monelle opiskelijalle rankkaa aikaa. Useimmat toteavat että loma olisi saanut olla ainankin viikon pidempi. Ihanan joululoman jälkeen arkeen palaaminen tuntuu välillä jopa vastenmieliseltä, kun tietää tekemistä odottavien koulutehtävien vuoren. Itse olin vannottanut että teen loman aikana tekemättä olevat tehtävät, mutta kuten arvata saattaa ne on edelleen tekemättä. Minun ammattiin valmistumisen osalta eletään nyt jännittäviä aikoja. Enää olisi kuukausi koulua jäljellä ja monen monta tekemätöntä tehtävää vielä odottamassa tekijäänsä. Täällä minä tälläkin hetkellä kirjoitan blogia koulutehtävien sijaan.
Onneksi osaan kuitenkin viettää viikonloput ajattelematta koulua. Onko se sitten hyvä vai huono asia, siihen en ota kantaa. Vietän viikonloput mielellään koirien kanssa puuhastellessa, koska ne joutuvat viikot olemaan yksin kotona koulupäivien ajan. Tässä taannoin käytiin koirien kanssa tämän talven ensimmäisellä vaelluksella Lasolan laavulla. Ikinä ennen en ole sinne kävellen mennyt ja sen kyllä huomasi ylimääräisistä kävellyistä kilometreistä. Suorinta reittiä mentäessä lenkki olisi ollut vain noin 3 km.
Ajettiin autolla hyvän matkan päähän oletetusta laavupaikasta. Koirat ja reppu matkaan ja menoksi. Joku ihana ihminen oli juuri hieman ennen meitä kävellyt meille polun, jota seuraamalla päästiin laavun läheisen kirkkovuoren huipulle. Huipulta saatiin otettua hienoja kuvia koirista lumisateessa. Jatkettiin meille valmiiksi tallattua polkua jonkin aikaa kunnes alko tuntua et nyt ei kyllä laavulle olla menossa. Käännyttiin koirien kanssa ympäri polulla ja löydettiin toinen polku joka lähti vuorelta alas ja mahdollisesti laavulle. Pitihän sitä vielä tälläkin polulla eksyä ja lähteä polun päässä väärään suuntaan. Noin puolentoista tunnin päästä löydettiin laavu ja päästiin nakkien paistoon.

Aku ja Tahvo toimivat laavulla nuotion sytytyksen ajan makkaravahteina. Molemmat istua napittivat nakkipaketin vieressä ja pitivät niitä silmällä etteivät ne vaan jostain syystä karkaa. Koirat myös tutustuivat ympäristöön ja kuluttivat energiaansa juoksemalla lumihangessa ja toistensa perässä. Nakkien paiston jälkeen lähdettiin "samaa" polkua pitkin takaisin autolle, mutta vuoren huopulla tajuttiin että tämä on väärä suunta ja käännyttiin takaisin laavulle päin. Kun ei muutakaan polkua löytynyt niin pakko se oli vielä uudestaan käydä vuoren huipulla toteamassa että väärään suuntaan ollaan menossa. Pienen pähkäilyn ja koirien vaiston avulla löydettiin vihdoin se oikea polku ja päästiin takaisin autolle.



Täytyy kyllä sanoa etten ihan heti lähde uudestaan uuteen paikkaan vaeltelemaan ilman tarkkaa päämäärää. Koirat olivat ainankin hyvin väsyneitä mäki- ja hankitreenin jälkeen. Seuraavia, hieman tarkemmin suunniteltuja, vaelluksia odotellessa.

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Tuhannenkin kilometrin matka alkaa yhdestä askelesta

Meillä alkoi Tinin kanssa torstaina ohjatut treenit Laulla. Enää ei käydä Kiitorekulla vaan siirryttiin Lappeenrannan agility urheilijoihin, jossa treenasin Tahvonkin kanssa. Sain itseasiassa oman vanhan treenipaikkani takaisin, eikä tarvinnut osallistua taitotasotesteihin uudestaan. On hienoa päästä taas treenaamaan tuttujen ihmisten pariin.

Tin olikin jo odottamassa minua koko poppoon voimin kun saavuin hallille. Koira lähti reippaasti lenkille mukaan eikä jäänyt ihmettelemään mihin muu porukka jäi. Uudet hajut sai koiran kiinnostuneeksi ympäristöstä ja lenkki mentiinkin melko pitkälti nenä maassa. Hallin sisällä koira kuitenkin motivoitui hyvin tekemiseen ja uudet hajut eivät vieneet mennessään.

Tämän kerran teemana oli kepit ja keppikulmat. Meidän yhteistyö Tinin kanssa on vielä alkutaipaleella, joten testailin vain miten koira hakee keppejä ja miten itse pystyn sijoittumaan. Koira osottautuikin toispuoleiseksi, oikea puoli oli todella hankala koiralle. Etupalkalla koira meni todella hyvin puoleen väliin keppejä mutta varasti sen jälkeen palkalle. Vasen puoli sujui lähes poikkeuksetta hyvin ja niistä saatiinkin koiralle onnistumisia paljon. Keppitreenien lopuksi otettiin ihanaa suoraa putkea ja palkkausta. Leikin koiran kanssa paljon ja heittelin tissikumia koiralle. Näin sain koiran ehdollistettua että minun kanssa on mukavaa ja nykyään koira treenaa minun kanssa agilitya.

Ohessa on tiivistetty video meidän treeneistä joka on kasattu yli 15 minuutin videoista. Video kannattaa katsoa FullHD:nä niin saa paremmin selvää.



Itsenäisiin treeneihin täytyy ehdottomasti ottaa kepit käsittelyyn, etenkin tuo oikea puoli. Luultavasti onnistuis parhaiten lyhyemmillä kepeillä ja etupalkalla. Muuten koira kääntyy liian helposti kattomaan miun kättä ja kepit jää kesken. Myös omaan ohjaamiseen täytyy kiinnittää huomiota ja yrittää rauhoittaa ohjaava käsi. Täytyypä testailla.

torstai 8. tammikuuta 2015

Täplikkäät treffit

Kuten jo moni blogia lukenut varmasti tietää, olen saanut itselleni lainakoiran agilityyn. Koira on dalmatiankoira Tin, pian 3 vuotta täyttävä narttu. Tin vaikuttaa hyvin sosiaaliselta ja työskentelyhaluiselta nuorelta nartulta. Koira lähtee hyvin vieraankin ihmisen matkaan, mutta omistajan ollessa paikalla, osaa myös hakea huomiota omistajaltaan. Koiran saa kiipeämään vaikka puuhun, kun sille näyttää tissikumia. Pallotkin on aika pop koiran mielestä.

Tin

Hilperi
Käytiin Akun kanssa moikkaamassa Tiniä tämän omistajan luona Savitaipaleella. En raaskinut ottaa Tahvoa mukaan ihan yleisen viihtyvyyden takaamiseksi ja Tahvon lonkkien takia. Aku on luottokoirani uusien tuttavuuksien kanssa, sillä Aku osaa käyttäytyä tilanteessa kuin tilanteessa. Sovittiin, että mennään koirien kanssa metsään, jossa koirat saavat olla vapaana. Näin tehtiin ja metsässä vietettiinkin lähemmäs kaksi tuntia.


Aku leikki melko paljon Tinin äidin, Hilperin, kanssa. Aku ei yleensä innostu leikkimään vieraiden koirien kanssa, koska saa kotona temuta Tahvon kanssa niin paljon kuin haluaa. Pienenä poliisina toimi suloinen Witsi-terrieri. Tiniä kiinnosti enemmän keppien kanto ja kaluaminen kuin leikkiminen ja metsässä juoksentelu. Akukin pysyi kuulolla vaikka vieraassa paikassa oltiinkin.

Kevin ja Aku tutustumassa
Lenkillä tuli myös vastaan Tahvon kopio. Koira oli saksanpaimenkoiran ja kultaisennoutajan sekoitus Kevin. Luonne ja ulkonäkö vastasi melko paljon Tahvoa. Koira pelkäsi uusia ihmisiä mutta rentoutui silmin nähden kun pääsi tutustumaan seurueemme koiriin. Akukin sai pienen pojan jopa leikkimään kanssaan.

Tin
Lenkin jälkeen käytiin vielä kentällä ottamassa Tinin kanssa pieni muistiainen agilityn parissa. Nyt joulun takia on ollut parin viikon tauko hyvin alkaneista treeneistä. Jonkin verran hapuilua oli vielä havaittavissa yhteistyössämme, mutta tällä kertaa koira tarjosi tissikumia pääsääntöisesti minulle eikä omistajalleen. Tästä on hyvä jatkaa Laun treenien merkeissä.

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Vuoden vaihde

Käytiin koirien kanssa mökillä laskemassa mäkeä viime tiistaina, ihan niin kuin aina pienenä. Sain  Katariinankin houkuteltua mukaan Helmin kanssa. Meillä on mökkitienä melko pitkä ja loiva alamäki, joten saatiin hyvät ja pitkät vauhdit pulkalla. Koirat saivat pitkästä aikaa olla vapaana ilman pelkoa, että joku tulee tiellä tai metässä vastaan. Samalla melkein huomaamatta koirat saivat mäkitreeniä kun ne juoksivat ylös ja alas rinnettä. Tahvo nautti juoksemisesta valtavasti. Tahvon koko olemus koheni kun se pääsi pitkästä aikaa rallittelemaan Akun ja Helmin kanssa ja sai osallistua yhteiseen tekemiseen. Aku puolestaan olisi ollut innokas järsimään risuja, mutta intoutui kuitenkin juoksemaan kun kaksi koiraa sitä yllytti. Juoksemisen jälkeen otettiin vielä pellolla muutamia kuvia koirista lumisateen keskellä. Aku sai toimittaa pulkan viejän roolia mäenlaskujen jälkeen. Herra oli kovin otettu tehtävästään.
© Katariina K.




Testailin samalla joululahjaksi saamaani GoPro:ta ja koiravaljaita. Tahvo sai kunnian olla kuvaajana tällä kertaa. Melko kätevä parivaljakko nämä kamera ja valjaat. Näin ensimmäisten kokeilukertojen pohjalta voin sanoa että kamera ja valjaat ovat uusia ystäväniäni. Valjaat pysyivät hyvin koiran yllä eikä ne hiertäny mistään.

Eilen otettiin geokoirien kanssa suunnaksi Lappeenrannan Rutola ja luontopolku. Uuden vuoden lupauksen myötä suunnattiin vuoden ensimmäiselle geokätköilyreissulle RKP-sarjan pariin. Kätkösarja sisälsi 8 peruskätköä ja yhden mysteerikätkön, eli koirat saivat kunnolla liikuntaa. Purkkien välit olisi ollut mahdollista liikkua autolla mutta 8 purkin sarj tuntui mukavammalta suorittaa jalan, ihan koirienkin takia. Pidin koirat irti ja ihme kyllä molemmat koirat pysyivät kuulolla koko lenkin ajan. Yleensä näillä on tapana, varsinkin Akulla, hipsiä eteenpäin ilman korvia. Nyt ei tarvinnut kuin kerran aina kutsua ja koirat tulivat luokse. Koirat taittoivat varmasti kaksin, jollei kolminkertaisen matkan meihin verrattuna kun ne juoksi uusien hajujen perässä. Matkaa jalkaisin tuli reilu 6 km ja aikaa meni reilusti kun pysähdeltiin kätköille. Kaikki tarvittavat piilot löydettiin ja saatiin koodi päivän viimeiselle kätkölle.
Sää ei suosinut meitä kuvaamisen suhteen, sillä satoi melkein nyrkin kokoisia räntähiutaleita ja tuuli kylmästi. Kamera pysyi visusti kameralaukussa vaikka se mukana kulkikin. Kätköilyn lomassa olisi ollut muutamia ihania paikkoja kuvata, mutta en uskaltanut riskeerata että kamera kastuu. Katariina oli ollut viisas ja oli värkännyt kameran päälle pussista suojuksen. Täytyy kuitenkin käydä joskus uudestaan paikan päällä kuvaamassa koiria työn touhussa.
© Katariina K
© Katariina K


torstai 1. tammikuuta 2015

Uuden vuoden lupaukset

Viime vuoden tapaan halusin tehdä alkaneelle vuodelle omat tavoitteet. Viime vuoden tavoitteet onnistuivat joiltakin osin ja toiset jäivät toteuttamatta. Tänä vuonna pyrin panostamaan tavoitteisiin enemmän uuden vuoden "lupauksen" voimin. Vuoden lopulla nähdään kuinka käy.

Akun Tavoitteet
  • Kaverikoiratoimintaan mukaan pääsy paremmin
  • Tokon alkeet
  • Jäljestystä ja haastavampia jälkijä
  • Mätsäreitä  
  • Vedon alkeet ja kunnon vetovaljaat
  • Lihaskuntotreeniä
  • Uusia harrastuksia ja temppuja
  • Terveys

Tahvon Tavoitteet
  • Tokoon ja rallytokoon kunnolla perehtyminen
  • Uintitreenien jatkaminen
  • Jäljestystä ja haastavampia jälkiä
  • Uusia harrastuksia
  • Temppuja
  • Mätsäreitä 
  • Lihaskuntotreeniä
  • Terveyden ylläpito

Omat tavoitteet
  • Koirien ruokintaan perehtyminen kunnolla
  • Pääsykokeisiin panostaminen
  • Unelman eteen työskentely
  • Geokätköily
  • Agility ja toko kisoihin
  • Kursseilla ja koulutuksissa käynti
  • Kuntotavoite
  • Lenkkeily koirien kanssa
  • Valokuvaaminen/videoiminen
  • Uusi tietokone
  • Blogin ylläpito ja kehittäminen