lauantai 28. helmikuuta 2015

Helmikuun temppu

Helmikuun temppuna meillä oli koske. Tarkoituksena koiran oli koskea kosketusalustaa. Tämä temppu on hyödyllinen monessa harrastuksessa esim. agilityssa ja tokossa. Syy miksi olen tämän aikoinaan opettanut Tahvolle, oli agilityn kontaktit. Opetin Tahvolle kontaktit kosketusalustalla. Tämä on kuitenkin oiva temppu ja apukeino muiden temppujen opetteluun.
Helmin taidonnäyte kontaktista

Vaihe 1

Palkkaa koiraa jokaisesta mielenkiinnon osoituksesta kosketusalustaa kohtaan. Aluksi se voi olla pelkkä katseen kääntäminen alustaa kohtaan tai alustan lähelle kävely. Vähitellen alat vaatia koiralta enemmän. Vahvistat kosketusalustaa niin pitkälle kunnes koira koskee haluamallasi tavalla alustaan. Meillä se oli etutassulla, mutta se voi olla myös nenällä tai vaikka takatassulla. Vahvistat vielä kosketusta kosketusalustaan.

Vaihe 2

Kun koira tietää mitä siltä halutaan kosketusalustalla, lisäät hieman vaikeutta. Siirrä kosketusalusta hieman kauemmaksi ja odota että koira koskettaa alustaa. Palkkaa koira ja houkuttele se pois alustan luota. Itse heitin koiralle namin eri suuntaan kuin missä alusta oli. Sitten vain odotat taas että koira tarjoaa kosketusalustaan koskemista haluamallasi tavalla. Muista palkata heti toivotusta toiminnasta.

Vaihe 3

Nyt otetaan mukaan käsky, joka voi olla ihan mikä vain. Meillä se on koske, koska sitä oli helppo käyttää myös agilityssa. Odotat että koira taas tarjoaa koskemista alustaan ja kosketuksen alkaessa lisäät käskyn. Vahvista käskyä ja pikkuhiljaa ala käyttää käskyä siten että koira joutuu käskystä koskemaan. Älä kuitenkaan etene liian nopeasti vaan luo kunnon pohja käskyn opettelussa.

Vaihe 4

Nyt vaikeutetaan taas temppua. Siirrä alusta taas kauemmaksi koirasta ja pyydä sitä koskemaan alustaan. Palkkaa heti kosketuksesta. Sen jälkeen houkuttele koira taas pois alustalta.

Vaihe 5

Vähitellen voit alkaa soveltaa temppua esim. agilityssa kontakteilla, tokossa jäävissä liikkeissä tai ruudun opettelussa tai vaikka ihan uusien temppujen kohdalla. Itse pyysin Tahvoa nostamaan jalkaa korokkeelle.
 
Ohessa myös video toteutuksestamme.


torstai 26. helmikuuta 2015

Synttärisankari

Oon kolmi vuotias, 
oppimaan innokas, 
sain nimen hauskimman Tahvo.
On paljon tehtävää,
uutta ja tärkeää,
puuhailee touhussaan Tahvo.
Maailma muuttuu, niin minäkin,
oppaiksi omistajan värväsin! 

Tahvo-poika syntyi tänään (25.2.) tasan kolme vuotta sitten. Paljon on poika saanut ja joutunut kokemaan nuoren ikänsä aikana, mutta onneksi niitä positiivisia kokemuksia on enemmän ja niistä huonoista kokemuksista on selvitty.


Erään kauhistuttavasta positiiviseksi muuttuneen kokemuksen Tahvo sai/joutui kokemaan maanantaina kun vein koiran syntymäpäivälahjaksi koirauimalaan. Tahvon synttäreitä lähti juhlimaan Linda koiransa Marleyn kanssa. Olin varannut meille puolen tunnin ajan uittajalla, koska Tahvoa ei veteen muuten olisi saatu. Oli minulla pieni taka-ajatuskin uinnin suhteen. Jos Tahvo oppisi uimaan ja luottamaan uittajaan, sen kanssa voisi olla kesällä helpompi viedä uintiharrastusta eteenpäin. Lonkkien takia tämä olisi erittäin tärkeää.



Ensimmäiset uinnit olivat Tahvon osalta kamaaa katsottavaa. Ruoka ei maistunut, ei edes nakit ja koira pyrki pois altaan reunalta. Koira jouduttiin pariin otteeseen ihan viemään altaaseen, jossa koira sitten pärski vailla mitään järkeä. Tahvo alkoi kuitenkin luottamaan uittajaan ja hakeutui tämän luokse altaassa. Tahvo jopa kiipesi uittajan päälle, eikä päästänyt irti. Tahvo kirjaimellisesti kampesi itsensä uittajan syliin ja risti tassunsa tämän niskan takaa. Siinä koira sitten hetken matkusteli uittajan sylissä ja tasotteli sykettään. Tämä oli kuitenkin jään murtaja ja Tahvo meni seuraavaksi altaaseen paljon helpommin ja namitkin alkoivat taas maistua. Tahvo alkoi myös kuunnella minun antamia ohjeita ja ui perässäni allasta ympäri. Tässä vaiheessa uittajaa ei enään tarvittu kuin henkisenä tukena. Puolen tunnin aika oli juuri passeli kahdelle koiralle, tosin Marley olisi varmasti viihtynyt toisetkin puoli tuntia altaassa.

© Kata



Sovittiin uittajan kanssa että jatketaan Tahvon syntymäpäivälahjaa 15 minuutin uintiopetuksella mahdollisimman pian. Varasinkin ajan heti perjantaiksi, jotta lupaava alku ei valu hukkaan. Tahvo olisi voinut ottaa Marleysta mallia kuinka uidaan. Tämä vesipeto oli elementissään hyppiessään pallon perään altaan reunalta. Suunnittelin jo seuraavaa uintikertaa Akun synttäreille huhtikuulle. Silloin kasaan koirakavereista ja koirista porukan ja menemme yhdessä tunniksi uimaan. Sitä odotellessa!

Katariinalle ISO kiitos kuvaamisesta ja videon kasaamisesta.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Dobo sunnuntai

Käytiin sunnuntaipäivän ja hiihtoloman alottajaisten kunniaksi doboilemassa ensimmäistä kertaa. Katariina kyseli meitä mukaan tutustumaan lajiin ja siitähän se ajatus sitten lähti. Paikallisella doboyrityksellä on aina aika-ajoin lajiin tutustumistunteja. Tutustumistunnille oli kuitenkin vain yksi paikka vapaana, joten päästiin Katariinan kanssa vakituiselle viikkotunnille tutustumaan.


Paikan päällä käytiin ensin yhdessä koko ryhmän kanssa pienellä lenkillä. Koirat pääsivät hieman tutustumaan toisiinsa, jotta sisätilassa ei olisi niin suuria jännitteitä koirien välillä. Tahvo oli ihmeellisesti hieman ärhäkällä päällä kun se näki muut koirat, mutta rauhoittui sisälle ja työn touhuun päästyään. Onneksi Tahvoa kiinnostaa namit enemmän kuin toiset koirat.

Tunnilla kouluttaja neuvoi meitä uusia lajin pariin. Ensin lämmiteltiin koirat pyytämällä koira kiertämään ihmistä ja tekemään jalkojen välistä kahdeksikkoa. Sen jälkeen päästiin itsekin lämmittelemään. Ohjaaja seisoi lörpän päällä ja koira ohjaajan edessä tai sivulla. Aina kun ohjaaja meni lörpällä kyykkyyn, koiran tuli istua. Voin kertoa että omistan varmasti maailman huonoimman tasapainon, sillä en pystynyt menemään syvään kyykkyyn lörpällä kertaakaan. Ihan hävettää.

Lämmittelyn jälkeen päästiin tutustumaan palloihin. Tutustumistunnin tavoitteena oli saada koira rentoutumaan pallon päällä. Tahvoa hieman tutisutti pallolla, mutta hyvin se siihen hyppäsi joka kerta. Päästiin myös kokeilemaan miten koira kykenee vaihtamaan asentoa pallon päällä istumisen ja makaamisen välillä. Tässä Tahvo joutui tekemään paljon aivo- ja lihastyöskentelyä, mikä näkyi koiran vireystilassa. Koiran pallottelun jälkeen ohjaaja pääsi vuorostaan pallottelemaan. Tehtiin koiran kanssa tervehdyksiä, ohjaajan alituksia ja selän venytyksiä. Koira oli koko ajan mukana liikkeissä, vaikka se ei pallolla touhunnutkaa. Tässä vaiheessa Tahvo alkoi olla niin väsynyt, ettei se enää jaksanut keskittyä. Muutaman kerran yritin vielä ottaa Tahvon pallolle makaamaan, mutta päästin koiran kuitenkin lepäämään siksi aikaa kun muut vielä hetken palloilivat. Lopuksi vielä tehtiin koiralle ja ohjaajalle palauttavia venytyksiä. Gopro oli taas mukana joten ohessa meidän suoritusta.


Täytyy kyllä myöntää että kivaa oli. Pieni kipinäkin lajia kohtaan iski. Tämä voisi olla minun ja Tahvon tuleva yhteinen harrastus. Helmikin oli vallan taitava pieni koira. Tuntui vain että harjoitteet olivat Helmille liian helppoja. Helmi joutaisi jo ammattilaisten ryhmään. Ehdin jo heti tunnin jälkeen katsella netistä dobopallojen hintoja, mutta en löytänyt kuin yhden pallomyyjän. Mistähän näitä yleensä hankitaan? Olisin hieman hintoja vertaillut jos vaikka itselle oman pallon joskus ostaisi. Jos joku tietää niin saapi vinkata nettisivuja. Ja muutenkin kaikki vinkit lajiin liittyen ovat tervetulleita.

lauantai 21. helmikuuta 2015

Agilitto

Treenit 5.2

Käytiin meidän treeniryhmän kanssa treenaamassa omatoimisesti kouluttajan suunnittelemaa tekniikkapätkää. Kouluttaja itse oli lomailemassa, joten saatiin muiden treenajien kanssa lyödä viisaat päämme yhteen. Ensimmäisenä treeninä (videon valkoiset numerot) otettiin takaakiertoja.Takaakierrot eivät ole koiralle vielä kovinkaan tuttuja, ainankaan minun ohjaustyylillä. Saatiin kuitenkin onnistuneita suorituksia joista pääsin palkkaamaan koiraa.

Toinen treeni (videon mustat numerot) oli ensimmäistä hieman helpomman oloinen. Koira kääntyi hyvin putken jälkeen 2 ja 3 esteelle ja sen jälkeen takaisin putkeen. Loppuun asti ei tätä harjoitusta edes tehty, kun itse aloin sekoilla 7 putken jälkeen. Lopetettiin treenit siihen, koska koiralta tuli kuitenkin puhdas, nopea ja onnistunut suoritus. Palkkasin koiran pitkällä leikillä ja kehuilla.

Muiden treenatessa tekniikkapätkää, otettiin Tinin kanssa vielä keppejä ihan ohjureiden kanssa. Toiseen suuntaan kepit ovat todella vahvat ja etäisyyttäkin voi ottaa, mutta toinen suunta on huomattavasti heikompi. Koira lähtee kepeille, mutta pudottaa pujottelun jo toisen keppivälin kohdalla. Otin ihan tarkoituksella vain neljän kepin sarjaa, jotta saisin palkattua koiraa onnistuneesta suorituksesta. Lopuksi otettiin vielä kokopitkät kepit helpommalta puolelta ja paljon palkkausta.Treeneistä jäi kaiken kaikkiaan erttäin hyvä mieli.

Treenit 12.2

Nämä olivat aivan järkyttävät treenit. Itse olin koko viikon ollut pienessä flunssassa, minkä vuoksi en ollut kunnolla nukkunut moneen yöhön. Myös koulustressi oli saanut minut valvomaan. Lähdin treeneihin kuitenkin hyvillä mielin ja toiveikkaana edellisviikon treenien vuoksi. Kävin Tinin kanssa 10.2 treenaamassa omatoimivuorolla ja jo silloin koira oli hieman omissa oloissaan oleva. Tultiin koiran omistajan kanssa kuitenkin siihen tulokseen että koiralla korvassa oleva kutiava rupi häiritsi koiraa sen verran, että keskittyminen ei ollut täysin kohdillaan. Korva ei ollut kuitenkaan häirinnyt koiraa enään treenien jälkeen, joten uskoin että ongelma jäi niihin treeneihin.

Tämän kerran treeneissä oli ison puolen ratatreenit. Vieläkään meillä ei ollut kouluttajaa, joten olimme omillamme. Tinin omistaja tuli hallin kahvioon katsomaan meidän treenaamista. Koira ei tiennyt että omistaja oli siellä, koska kahvio on suljettu tila ja erillään treenitilasta. Ensimmäinen murheenkryyni kehkeytyi, kun koira ei malttanut seisoa paikoillaan lähdössä. Sain otettua muutaman metrin etumatkaa ja sen jälkeen koira hiipi ja alkoi haistella maata. Maan haisteluun löytyi syy, nimittäin radalle oli kylvetty yllättävän paljon nameja. Tämähän ei jäänyt hyvän hajuaistin omaavalta koiralta huomaamatta ja näin koira palkkasi itse itseään. Kolmas ongelma treeneissä kehkeytyi kun koira ei syystä tai toisesta suostunut suorittamaan puomia. Koira lähestyi puomia aivan kuten ennenkoin, mutta väisti kuitenkin ennen puomia. Yritin houkutella koiraa namien voimalla puomille mutta sekin oli työn ja tuskan takana. Lopulta sain koiran puomille ja sen jälkeen otettiin se vielä uudestaan ilman mitään ongelmia. Tarkentaakseni vielä, koira osaa puomin hyvin, se on mennyt kyseistä puomia aiemmin ongelmitta ja puomilla ei ole koskaan sattunut koiralle mitään ikävää. Tinin mielestä puomi ei vain ollut tämän kerran kohokohta. Aloin itsekin jo hieman menettää kiinnostustani tämän kerran treeneihin. Olin väsynyt, mikä voi olla osasyy treenien huonoon menestykseen, ja tiesin että meitä seurataan kahviosta. En kuitenkaan tietoisesti jännittänyt tilannetta, vaan se oli enemmänkin "nyt minä näytän mitä osaamme"-tilanne. Pieni epätoivon kipinäkin kuitenkin kipusi mieleen. Nämä treenit palautti minut takaisin maan pinnalle ja ajatus ensimmäisistä virallisista kisoista maaliskuussa kaikkosi. Myöhemmin seuraavalla viikolla selvisi että Tinillä oli korvissa hiiva, joka todennäköisesti häiritsi koiran menoa ja keskittymistä.

Treenit 19.2

Nyt päästiin pitkästä aikaa kouluttajan valvovan silmän alle. Tälle kerralle oli taas tekniikkatreeniä hallin pienemmällä puollla. Treenattiin puomille ohjausta hieman hankalammista kulmista. Ensimmäisellä kierroksella puomille tultiin 90 asteen kulmasta heti hypyn jälkeen. Hypyn jälkeen piti käydä tekemässä pieni vekkaus jotta puomille saatiin parempi linja. Itse olin aivan liian myöhässä ohjauksen kanssa, mutta ei onneksi törmätty koiran kanssa. Koirakin otti puomin alussa kontaktin, vaikka normaalisti sillä on tapana hypätä kontaktin yli. Muuten ensimmäisen kierroksen rataan olen tyytyväinen. Keltaiselta putkelta tultaessa Tin lähti hyvin hypylle, mutta jäi oman ohjauksen takia selän taakse ja sen takia koira ei kääntynyt riittävän jyrkästi ennen keppejä. Tämän takia koira ajautui keppien väliin, mutta ohjautui kuitenkin renkaalle. Kepit olivat muutenkin turhaan radalla ja turhan lähellä hyppyä. Koira oli kuitenkin huomattavasti pirteämpi kuin edellisellä treenikerralla. Tin jopa vinkui jotta pääsisi kentälle tekemään rataa. Koira myös seurasi ensimmäistä kertaa meidän treenihistorian aikana minun kättä ja ohjauksia.

Toiselle kierrokselle otettiin sama pätkä, mutta käänteisessä järjestyksessä. Tällä kertaa puomille tultiin puomin alla olevasta putkesta, 180 asteen kulmassa. Tin haki puomille tosi hyvin. Myös kontaktit olivat ensikertaa melko näyttäviä. Vielä ei etäisyyttä uskalla ottaa, mutta koira kuitenkin kysähtyy kontaktille. 2on 2off asetelma ei kuitenkaan ole vielä puhdas. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Renkaalta tultiin suoraan hypylle, joka piti suorittaa takaa kierrolla ja sen jälkeen keltaiseen putkeen. Takaa kierrossa oli hieman hankaluuksia. En uskaltanut ohjata tarpeeksi voimakkaasti takaakiertoon, koska pelkäsin koiran karkaavan putkeen. Olisi pitänyt vaan luottaa koiraan enemmän.

torstai 19. helmikuuta 2015

On se vaan älykäs

Tämä ikuisuuspostaus on roikkunut luonnoksena blogissani jo varmasti vuoden. Nyt sain tämän vihdoin tehtyä kunnolla loppuun. Kyseessä on siis koirien älykkyystesti, ja käsittelyssä tällä kertaa eritoten Akun älykkyys. Testi mittaa koiran soveltavaa älykkyyttä, eli mitä korkeampi älykkyysosamäärä, sitä nokkelampi koira on. Olen aina pitänyt Akua kovin älykkäänä koirana ja testi antaa siihen vahvistusta.

Testiä tehdessä koiran tulee olla vuoden ikäinen. Testi tulee suorittaa enintään kaksi kertaa. Ohjeet testin tekemiseen ja muut pisteytysohjeet löytyy täältä, joten ei kun oman koiran älykkyys testaamaan. Akun suorituksen näet videolta (parhaiten FullHD:nä).


1. KOE: HAVAINNOIVA OPPIMINEN
  • TEHTÄVÄ: Valitse sellainen aika päivästä, jolloin et normaalisti ulkoiluta koiraasi. Varmista että koira on hereillä ja lähistölläsi. Kun koira katsoo sinuun, ota mitään sanomatta takkisi, avaimet, hihna ja pysähdy sitten paikallesi. Älä liiku ovea kohti.
  • TULOS: koira juoksee luoksesi tai suoraan ulko-ovelle innostuneena - 5 p.
  • YHTEENVETO: Aku tuli luokseni ihmetellen lenkille lähdön ajankohtaa. Koira ei niinkään ollut innostunut mutta tuli kuitenkin korvat hörössä ja häntä tötteröllä.

2. KOE: ONGELMAN RATKAISU
  • TEHTÄVÄ: Näytä koiralle makupalaa, anna sen nuuhkia sitä. Sijoita makupala lattialle ja kumoa tyhjä tölkki sen päälle. Käynnistä kello ja kannusta koiraa hakemaan namu.
  • TULOSkoira nappaa herkun tölkin alta 5 sekunnissa - 5 p.
  • YHTEENVETO: Aku nappasi herkun purkin alle 3 sekunnissa. Herkun löytämisessä ei ollut mitään ongelmaa. Herkuthan eivät tältä koiralta pääse karkuun.

3. KOE: TARKKAAVAISUUS JA YMPÄRISTÖN OPPIMINEN
  • TEHTÄVÄ: Vie koira pois huoneesta. Muuta huoneen kalustuksia  esim. pari ylimääräistä tuolia, sohvapöytä nurkkaan. Laita 5 asiaa selvästi uudella tavalla. Ota koira takaisin huoneeseen, käynnistä kello ja jää paikoillesi seisomaan.
  • TULOS:katselee oudoksuen ympärilleen muttei ryhdy tutkimaan - 2 p
  • YHTEENVETO: Tämän tuloksen kohdalla hieman epävarmuutta onko kahden vai yhden pisteen arvoinen suoritus. Muokkasin huonetta tuomalla sinne kaksi uutta tuolia, niistäkin toinen kumollaan keskellä lattiaa, siirtämällä kukkapöydän keskelle lattiaa, siirtämällä sohvapöydän nurkkaan ja kääntämällä sohvan ylösalaisin. Aku selvästi haisteli ulkoa tullessaan uusia esineitä, mutta ei jäänyt niitä suuremmin ihmettelemään vaan juoksi suorinta tietä pois olohuoneesta. Suurempi kiire taisi olla ruokakupille.

4. KOE: ONGELMAN RATKAISU
  • TEHTÄVÄ: Koiran tulee olla hereillä. Anna sen nuuhkia pyyhettä. Viskaa pyyhe nopeasti, sujuvasti koiran ylle niin, että sen pää ja lapa ovat peitossa.
  • TULOS: koira vapauttaa itsensä pyyhkeestä 15 sekunnissa - 5 p.
  • YHTEENVETO: Vapautumisessa ei loppujen lopuksi ollut ongelmaa. Aluksi Aku meni hieman hämilleen miksi sen päälle heitettiin pyyhe, mutta nopeasti se vapautti itsensä sen alta.

5. KOE: SOSIAALINEN OPPIMINEN
  • TEHTÄVÄ: Koira on n. 2 m päässä, mutta ei käskyn alla. Tuijota sitä silmiin. Kun koira katsoo sinuun, laske mielessäsi kolmeen ja hymyile sitten koiralle leveästi.
  • TULOS: koira tulee luoksesi häntäänsä edes hieman heiluttaen - 5 p.
  • YHTEENVETO: Aku meni hieman hämilleen kun hymyilin sille, mutta se tuli kuitenkin minun luokseni. Koira oli hieman alistuvan oloinen, ilmeisesti sen takia kun näytin hymyillessäni hampaat. Koira sai luoksetulon jälkeen paljon kehuja.

6. KOE: ONGELMAN RATKAISU
  • TEHTÄVÄ: Näytä koiralle melko kookas makupala. Anna koiran nuuhkia herkkua ja varmista, että koira katsoo sitä n. 5 s. Sijoita nami lattialle, heitä pyyhe sen päälle koiran katsellessa. Käynnistä kello ja kannusta koiraa hakemaan herkku.
  • TULOS: koira sieppaa herkun 15 sekunnissa - 5 p.
  • YHTEENVETO: Herkun löytämisessä ei ollut mitään ongelmaa. Aikaa herkun syömiseen meni 5,46sekuntia.

7.KOE: LYHYT MUISTI
  • TEHTÄVÄ: Ota herkkupala, joka ei tuoksu voimakkaasti. Käske koira istumaan keskelle huonetta (ei paljon kalusteita/esteitä). Kun koira katsoo sinuun, näytä sille herkkua ja anna sen nuuhkia sitä. Laita herkku huoneen nurkkaan niin että koira näkee tämän. Vie koira pois huoneesta (hihnassa) ja tuo se takaisin 15 s. sisällä. Irroita hihna ja käynnistä kello.
  • TULOS: koira menee suoraan herkulle - 5 p.
  • YHTEENVETO: Muisti pelaa Akulla hyvin (tai sitten hajuaisti). Koira suunnisti samantien namien luokse.

8. KOE: PITKÄ MUISTI
  • TEHTÄVÄ: Tee tämä koe heti 7.kokeen jälkeen. Samat järjestelyt kuin edellisessä kokeessa, mutta laita namu nyt eri nurkkaan kuin ed. kokeessa. Pidä koira pois huoneesta 5 min. Tuo koira huoneeseen, irroita hihna ja käynnistä kello.
  • TULOS: koira menee suoraan herkun luo - 5 p.
  •  YHTEENVETO: Pitkässäkään muistissa ei ollut moittimista. Tässä kohtaa jopa yllätyin että Aku tosiaan muisti missä herkut olivat. Koira tiesi heti huoneeseen tultaessa minne piti mennä.

9. KOE: ONGELMAN RATKAISU
  • TEHTÄVÄ: Rakenna kirjoista ja lauvasta matala pöytä. Pinoa 2 (matalaa) kirjakasaa jonkin matkan päähän toisistaan, sijoita iso kirja tai lauta niiden päälle ja laita painoksi pöydän päihin kirjoja/tiiliä, jotta koira ei voi liikuttaa pöytää. Koiran pää ei saa mahtua pöydän alla, mutta se voi kurkottaa sinne käpälillään. Näytä koiralle herkkua, anna sen nuuhkia sitä ja laita se pöydän alle. Rohkaise koiraa ottamaan nami ja käynnistä kello.
  • TULOS: koira käpälöi herkun pöydän alta 1-3 minuutissa - 4 p.
  • YHTEENVETO: Kirjakasan rakentaminen ei onnistunut, koska Aku pystyi työntämään päällään kasan nurin. Tehvävän pöydän virkaa sai toimittaa koiraportin alareuna. Aku ei meinannut tajuta käyttää tassuja herkun saamisessa, mutta lopulta kannustusten saattelemana se sai herkun.

10. KOE: PUHEEN YMMÄRTÄMINEN
  • TEHTÄVÄ: Koira on n. 2 m päähän. Sano äänellä, jolla normaalisti kutsut koiraasi "kissa". Jos koira osoittaa jonkinlaista luoksetuloaikeita > 3 p. Jos koira ei tule, sano samaan äänen sävyyn vaikka "kuumies". Jos koira tulee > 2 p. Jos koira ei vieläkään reagoi, kutsu sitä nimeltä/sano tule. Jos koira tulee/aikoo tulla > 5 p.
  • TULOS: Koira tulee luoksesi tule-käskyllä - 5 p.
  • YHTEENVETO: Tämä oli testin WAU-tulos. Odotin että Aku tulee heti ensimmäisellä äänähdyksellä luokseni häntä heiluen, mutta koirahan yllätti ja oli paikoillaan. Myös toinen höpönlöpön sana sujui hyvin. Oikealla käskyllä koira kuitenkin tuli luokse iloisesti häntäänsä heiluttaen.

11. KOE: OPPIMISPROSESSI

  • TEHTÄVÄ: Koira sivulla istumassa (jos osaa, jos ei, opeta ensin tämä) hihnassa. Osat 1-3: käsky eteen/kohti tms. selvällä äänellä ja käsimerkillä = läimäytä toisella/kummallakin kädellä reisiin polvien yläpuolella. Opasta koira eteen asentoon > astu oikealla jalalla eteenpäin ja nykäise talutin vaakatasoon koiran pään eteen > koira nousee seisomaan ja astuu askeleen eteen. Astu taaksepäin oikealla jalalla ja nykäise taluttimesta > koira kääntyy myötäpäivään sinua kohden. Työnnä koira istumaan eteesi. Kehu ja palkitse. Aseta koira takaisin sivulle ja toista harjoitus 2 kertaa. Osat 4-5: samat kuin 13, mutta sinun pitää seisahtua n. sekunniksi annettuasi käskyn eteen. Yritä sitten saada koira eteenasentoon liikuttamalla oikeaa jalkaasi vain hitusen verran/ei ollenkaan. Osa 6: koe yritys; anna käsky eteen, älä liikuta koiraa. Jos koira siirtyy sivultasi eteenasentoon vaikka kuinka huonosti > 6 p. ja koe on suoritettu. Jos mitään liikettä ei tapahdu 5 s. sisällä, pidä koetta harjoitusyrityksenä ja ohjaa koira oikealle paikalle ja palkitse. Seuraavat osat ja kokeet: tee vielä 10 harjoitusyritystä aivan kuten osissa 4 ja 5 ja tee sitten koeyritys kuten 6:ssa > jos koira suorittaa tempun > 5 p. jos ei, 10 yrityskertaa lisää ja toista koe. Jos koira silloin suoritta eteenharjoituksen > 3 p. Jos koira tulee eteen, muta ei istu > 2 p. Jos koira nousee seisomaan eteenkäskyllä, mutta ei kierrä eteen > 1 p. Jos koira jää istumaan > 0 p.
  • TULOS: koira jää istumaan - 0 p.
  • YHTEENVETO: Tätä tehtävää Aku ei tajunnut. Useankaan yrityksen jälkeen koira ei hakeutunut eteen ilman avustusta. Lopussa Akulla meinasi jopa hermot mennä ja koira rupesi haukkumaan ja steppaamaan.

12. KOE: ONGELMAN RATKAISU
  • TEHTÄVÄ: Iso pahvi, jonka yli koira ei pääse hyppäämään kun pahvi on pystyasennossa. Leikkaa pahviin pystysuora n. 8 cm leveä aukko joka alkaa n. 5 cm päästä alareunasta ja päättyy ylhäällä n. 5 cm päähän reunasta. Kiinnitä pahvi kahteen sivuseinään (teippi, liima) (pahviin, kahteen laatikkoon, kuonollaan olevaan tuoliin). Aseta koira esteen eteen ja herätä koiran huomio. Näytä koiralle aukosta herkkupalaa liioitellen ja laske namu maahan n. ½ m päähän aukosta käpälän ulottumattomiin. Käynnistä kello ja kannusta koira ottamaan namu.
  • TULOS: koira kiertää U-rakennelman ja nappaa herkun 15 sekunnissa - 5 p.
  • YHTEENVETO: Akulla ei tälläkään kertaa jäänyt herkut saamatta. Koira ei tehnyt yhtään ylimääräistä työtä, vaan hoksasi heti mistä herkun saa helpoiten.

Laske koirasi pisteet yhteen, niin saat sen älykkyysosamäärän (käo).
käo 54 tai enemmän, huippuälykäs, alle 5% koirista näin älykkäitä.
käo 48-53 erittäin älykäs. > Akulla 51 pistettä.
käo 42-47 tavallista älykkäämpi.
käo 30-41 keskivertoälykäs.
käo 24-29 älyltään alempaa keskitasoa.
käo 18-23 älyllinen rajatapaus.
käo alle 18 selviä puutteita älykkyydessä.

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Laskiaisrieha

Startattiin Akun ja Tahvon kanssa tämän vuoden ensimmäiset hiihdot. Lappeenrannassa ei oikein ole koirahiihdolle mahdollisuuksia kun latuviha iskee samantien päälle jos kanssahiihtäjät näkevät koiran. Tämän vuoksi uskaltauduin vihdoin jäälle. Leidon talven vuoksi en ole uskaltanut sinne aiemmin mennä mutta kerta muutkin siellä nyt hiihtelevät niin kyllä se minutkin kestää. Suunnattiin siis laskiaistiistain kunniaksi Saimaan jäälle. Tämä on paikka missä en usko kenenkään välittävän koirista sillä tilaa kyllä löytyy missä hiihdellä. Sää oli mitä ihanin ja kanssahiihtäjiä ei jäällä ruuhkaksi asti ollut, joten saatiin hiihdellä ja nauttia ihan omassa rauhassa.
Tahvo ei viime vuonna päässyt osallistumaan koirahiihtoon, koska herra satutti tassunsa ja poti poistettua kynttä koko kauniin kevään. Tänä vuonna mietin että onko Tahvon edes hyvä lähteä hiiholenkille mukaan, koska lonkat eivät varmasti pidä vedosta. Tein kuitenkin päätöksen että otan koiran tämän kerran mukaan ja tarkkailen tilannetta. Sillähän se sitten selviää, sopiiko laji koiralle vai ei. Tahvo jaksoi viilettää suksien edellä vaikka kuinka hyvin. En kuitenkaan antanut herran vetää vaan passitin koiran jolkottelemaan rauhallisesti suksien edessä. Akukin nautti päästessään kerrankin juoksemaan riittävän lujaa ilman jarruttavaa hihnan jatketta.Vetoon tarkoitettuja valjaita koirilla ei tällä hetkellä ole, ennen kuin saan niitä hieman pienennettyä. Aku oli kesän aikana mystisesti kutistunut, joten valjaat olivat auttamatta liian suuret. Tahvon kanssa ei vetoa ole edes koskaan tarkoitus alkaa harrastamaan terveyden vuoksi.
Hiihdettiin hyvässä säässä yhteensä 6,5km. Hyvä alku näin ensimmäiselle kerralle. Pysähdyttiin menomatkalla hetkeksi pienelle saarelle nauttimaan auringosta. Samalla haukattiin pientä välipalaa ja koirat saivat juotavaa. Takaisin tullessa pysähdyttiin toisella saarella ja napsittiin hieman enemmän kuvia.
Koirat pääsivät myös rellestämään vapaina sopivan aukean kohdan löydyttyä. Asetelma oli pitkälti "Tahvo juoksee Akua pakoon henkensä edestä". Hauskahan noiden menoa oli seurata kun niin kovin nauttivat.
Hiihtolenkin jälkeen seurasin Tahvon eleitä mahdollisten kipujen ja jäykkyyden vuoksi. Niitä ei kuitenkaan koko iltana ilmennyt vaan koira oli rennon letkeä koko loppupäivän. Ilmeisesti BOT:in loimi toimii Tahvolla sen verran hyvin että pitää kivut poissa. Virtaakin löytyi jostakin jemmasta iltapuuhien aikaan. Hyvillä mielin voin ottaa Tahvon vastedeskin mukaan hiihtolenkeille.

maanantai 16. helmikuuta 2015

Muutoksen tuulet


Aku testaa lähärin työpaitaa

Moni varmastikin jo tietää että olen lukion jälkeen jatkanut opiskelujani lähihoitajaksi. Lähihoitajan ammatti ei ole koskaan ollut ammattitoivelistallani, mutta lukion jälkeen oli vain pakko hakea johonkin, koska vihaan välivuosia. Niiden aikana laiskistuu ja sen jälkeen opiskeluun lähteminen on vielä hankalampaa. Lähihoitajan työstä tuli kuitenkin opiskelujen aikana ihan mielenkiintoista ja mukavaa. Työ on ihmisläheistä ja saan olla hyödyksi ihmisille. Koulu on nyt todistusta vaille suoritettu, joten on aika hieman rentoutua ja ottaa omaa aikaa. Kenties blogillekin jäisi nyt hieman enemmän aikaa.

Koulun päättymisen johdosta ja "ylimääräisen" ajan innoittamana blogi kokee tästä päivästä lähtien sisällöllisesti jonkin asteisen muutoksen. Mitään ei jää pois, eli koirat ja harrastukset ovat edelleen blogin pääjuttu, mutta kuitenkin on aika suunnata katseet tulevaan ja ottaa tavoitteeksi se THE ammatti. Mummojen vessattaminen ja syöttäminen ei ole kovin hohdokasta pidemmän päälle. Tämän takia blogin sivutuotteena aletaan seuraamaan matkaani unelma-ammatin pariin, eläinlääkäriksi. Asiaa tulee niin ammattiin perehtymisestä, luku-urakasta, pääsykokeista kui suunnitelmista.
http://www.vetmed.helsinki.fi/
Lueskelin taannoin päiväkotiaikojeni arkistoja ja huomasin että toiveammattini oli jo pienenä eläinlääkäri. Itse muistan ensimmäisen kerran haaveilleeni tästä ammatista vasta yläastevuosina. Olen kuitenkin aina ihaillut eläinlääkärin työtä ja heidän mahdollisuuksia työskennellä eläinten parissa. Oma kiinnostukseni eläimiin ja niiden hyvinvoinnista huolehtimiseen on lähellä sydäntä. Myös tv:stä tulleet sarjat eläinlääkärin ammatista ovat lisänneet omaa kiinnostustani alaa kohtaan. Pelkään kuitenkin että olen liian tunteellinen tälle alalle. Toivon kuitenkin että työtä tekemällä tämäkin muutuu. Olen myös käynyt suuren henkisen taistelun itseni kanssa tulevasta ammattivalinnastani, sillä toinen varteen otettava vaihtoehto on ollut lääkäri. Molempia en voi kuitenkaan valita joten eläinlääketieteellinen vetää pidemmän korren.

Nyt olisi ihana kuulla jo eläinlääkäriksi valmistuneiden tai opiskelijoiden tai miksei vasta pyrkivienkin kokoemuksia, haasteita, ajatuksista ja ihan mistä vain alaa ajatellen. Erityisen kiinnostunut olisin lukemaan alakohtaista blogia jos joku sattuu tietämään jonkun hyvän tämmöisen.

lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävä






’ En tarvitse mitään niin paljon kuin hunajaa…’, sanoi Puh katsoessaan Nasua,

’…paitsi sinua, ystäväni.’ 

  – A. A. Milne -

 


HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!