Olen siis saanut taas tehdä töitä yllin kyllin. Siinä lomassa olen yrittänyt lukea eläinlääkiksen pääsykokeisiin. Opiskelumateriaaliahan on hieman vajaa 20 kirjaa eli oletettavasti tämä kuukauden valmistautumisaika ei taaskaan tule riittämään, mutta näillä eväillä mennään. Käytännössähän aloitin lukemisen jo vuosi sitten mutta aina välillä se tärkeä asia unohtuu ja huomaa tekevänsä kaikkea muuta kuin oleellista. Nyt pennun tulon myötä lukeminen on ollut todella vaivalloista, ajatukset eivät millään tahdo pysyä opiskelussa vaan nappisilmä vie voiton. Sitten illalla on taas kamalan huono omatunto kun ei ole taaskaan tullut luettua. Onneksi materiaali on entuudestaan tuttua lukiosta joten ihan ummikkona ei tarvitse pääsykokeisiin mennä.
Seran kanssa on siis tullut touhuttua jonkin verran. Vielä ei olla mitään ihmeempiä opeteltu vaan käytetty aikaa ympäristöö, erilaisiin paikkoihin ja ihmisiin tutustumiseen. Kävin kuun alussa työpaikallani tytön kanssa ja siellä se pääsi suureen suosioon niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin silmissä. Tyttö otti uuden tilanteen tosi hienosti vastaan ja uudet ihmisetkään eivät pientä pelottaneet. Hieman Sera ihmetteli liukasta heijastavaa lattiaa mutta sopeutui tilanteeseen alkuhämmästyksen jälkeen. Vielä ei tutustuttu pyörätuoliin tai rollaattoriin vaan haettiin rentoa ja uteliasta mieltä käynnillä. Ja sehän me saavutettiinkin.
Seran kanssa olen osallistumassa pentukurssille nyt alkavalla viikolla. Itsenäisesti ollaan treenattu istumista ja sivulle tuloa. Leluleikki on pienen mielestä todella ihanaa, varsinkin kun saa vetää ja juosta lentävän lelun perässä. Vielä ei kuitenkaan olla saatu luotua sellaista mielentilaa koiralle että se palkkaisi itseään lelulla vielä sen lennettyä tai kun itse irrotan otteen. Sera ei siis jatka leikkiä kun sen kanssa ei leikitä. Namipalkkauksen kanssa olen hieman hakannut päätä seinään, tuntuu ettei ruoka ole pienelle mieluista, ei ruokakupista eikä kädestä tarjottuna. Menneen viikon Sera oli lähes syömättä kun se päätti ettei nappula maistu. Tähän leikkiinhän en lähtenyt mukaan vaan kuppi lähti pois jos ruoka ei maistunut. Nyt pentu on huomannut että on parempi syödä kun ruokaa tarjotaan. Tosin paino on junnannut pari viikkoa paikoillaan mutta ruuan määrää ei uskalla nostaa koska selvästi pentu on täysi.
14vk 1pv |
Aku ja Tahvo ovat ottaneet pennun hyvin vastaan. Akukin on alkanut leikkiä Seran kanssa ja nyt niillä onkin välillä niin kovat menot päällä että ihan pitää toppuutella ettei mitään satu. Tahvon lonkat ovat nyt kipeytyneet pennun kanssa riekkumisesta ja olenkin viemässä sitä eläinlääkärille alkavalla viikolla. Tarkoitus olisi saada taas kipulääke- ja cartrophen-kuuri. Toivottavasti auttavat tai sitten on aika miettiä seuraavaa siirtoa.
Olenhan minäkin söpö?! |
Eräs oli sitä mieltä että ei kiinnosta olla kuvattavana! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti