Nyt kun joulusta on kulunut hyvä tovi ja jokainen on saanut nauttia pukin tuliaisista, on mukava taas palata jouluaattoon. Aluksi meinasin etten tätä postausta edes kirjoita, sillä eihän meidän joululahjat edes olleet kovin kummoiset eivätkä runsaat. Mutta koska olin ahkera ja tein itse muille joululahjoja, haluan niitä täällä teille esitellä, joten voinhan samalla mainita omat lahjanikin. Voihan niitä vaikka vertailla joulupukille lähettämääni kirjeeseen joka nyt ei virallisesti toiminut toivelistana. Tosiaan itselläni ei ollut tänä jouluna lahjatoiveita. En vain keksinyt mitään mitä tarvitsin joten sanoin kaikille ettei minulle tarvitse ostaa mitään. Sain kuitenkin uusia vaatteita, joita voin käyttää mm. koiranäyttelyissä, lahjakortteja jotta voin ostaa mitä haluan, makeisia, arpoja, ASB-lehden määräaikaistilauksen ja terveystyynyn tukemaan kipeytyvää niskaa. Koirat saivat aivan tavallisia lahjoja. Käytiin hieman ennen joulua Ikeassa josta tarttui kaksi possupehmolelua ja yksi rotta. Lisäksi koirat saivat herkkuja ja luut. Hyvin perinteisen lahjat mutta koirat tykkäsivät.
Tänä vuonna annoin tavalliseen tapaan muille lahjoja. Onhan se yksi joulun syvimmistä tarkoituksista. Tämän vuoden lahjoissa poikkeuksena oli, että lähes kaikki oli minun itse tekemiäni. Vaikka tämä blogi ei olekaan mikään käsityöblogi, haluan silti jakaa tekeleet teidän kanssa. Osa lahjoista liittyy jopa koiriin. Itse olen lahjoihin enemmän kuin tyytyväinen ja lahjoitin ne hyvillä mielin uusiin koteihin käytettäväksi. 
Ensimmäisenä joululahjoista valmistui Tinin omistajalle näyttelykärryt vanhoista kaljakärryistä. Marraskuun pentunäyttelyreissulla Helsingissä meillä oli kaksi metallihäkkiä mukana. Minun piti ottaa meidän kaljakärryt mukaan, jotta saisimme häkit kivuttomasti näyttelypaikalle. Minua oli jopa muistutettu useampaan otteeseen. Mutta kuinkas sitten kävikään? Kärryt jäivät oven pieleen nojaamaan joten meillä ei ollut minun lahopäisyyteni takia kärryjä häkeille ja jouduimme raahaamaan ne näyttelypaikalle käsin. Tästä viisastuneena päätin tuunata vanhoista kaljakärryistä uniikit kaljakärryt dalmiskasvattajalle. Työtä kärryjen kanssa riitti, sillä ne olivat täysin ruosteessa, maalittomat ja muutenkin huonossa kunnossa. Hiomisen, hiomisen ja hiomisen jälkeen sain ruosteet pois, maalin pintaan ja täplät kohdilleen, ja lopputulokseen olen todella tyytyväinen. Samaan pakettiin kärryjen kanssa lähti kolme puolikuristavaa täpläpantaa. Kaksi mustapilkkuista ja yksi ruskeapilkkuinen. Noita pantoja on niin ihana tehdä!
Isomummolle kasvattelin viikon verran suolaa pilttipurkeissa takan päällä. Idea lähti hyvin leudosta ja ennen kaikkea lumettomasta alkutalvesta. Näytti myös ettei jouluksikaan tulisi lunta tai pakkasta, joten halusin ilahduttaa mummoa huurrepurkeilla. Ideana siis oli että merisuola-vesiseos reagoisi lämmön kanssa ja huurruttaisi lasipurkin sisäpinnan suolalla, aivan kuin purkki olisi jäähuurteessa. Alkuun näytti että suola kasvaa hyvin purkin pintaan, mutta en tajunnut että lämpö myös haihduttaa vettä purkista pois, joten suola ehti muutamaan otteeseen kuivaa. Ei muuta kuin uudet vesitipat purkkeihin ja kasvatuksen jatkaminen. Näistäkin tuli tosi kivat, vaikka itse sanonkin. 
Äiti ja sisko saivat lahjaksi puhelin/tablettitelakat vaikka yöpöydälle. Näin pinterestissä ihanan ohjeen tablettitelakasta. Sisko ja äiti katsovat puhelimista ja tableteilta videoita, tv-sarjoja ja elokuvia, joten tällainen telakka on varmasti hyvä. Ei ainakaan tarvitse pitää laitetta käsissä. Ompelin telakkaan myös pienen silmukan johon voi pujottaa laturin piuhan ettei sitäkään tarvitse aina kaivaa yöpöydän takaa. Kuulin äidiltä jälkikäteen että hän oli aluksi luullut telakkaa ovistoppariksi, mutta pienen ohjeistuksen jälkeen lahja oli oikeassa käytössä. Näiden tekeminen oli hauskaa eikä aikaa kulunut kuin muutama tunti. Helppoa ja yksinkertaista.
Sisko sai myös toivomansa kauratyynyn. Hän oli valinnut kankaaksi vanhan pantterikuvioisen yöpaitansa, joka tosin oli hieman jo laskenut väriä. Tein kauratyynyn samalla ohjeella, millä tein keväällä Tahvollekin vastaavan. Tällä kertaa kuviokangas oli hieman haastavampaa ommella, koska kyseessä oli joustava materiaali. Lopputulos ei ollut ihan sitä mitä hain, juurikin kankaan venymisen vuoksi, mutta lahjan saaja oli kuitenkin tyytyväinen ja halusi heti päästä testaamaan kauratyynyä. Tein siskolle vielä narupallo valosarjan hänen uuteen kotiinsa. Hänellä ei uudessa kodissaan ollut juurikaan jouluvaloja joten näille tulee varmasti käyttöä. Joskus siskoni vihjasi että haluaisi valkoiset pallo pienellä blingblingillä koristettuna, joten sellaiset minä hänelle tein. Kaupasta nimittäin sattui löytymään valkoista ohutta villalankaa jossa meni hopeinen koristerihma. Täydellinen löytö.
Myös äiti sai toisen lahjan. Se oli ehkä tämän joulun pitkätöisin lahjan ja vaati tekijältäkin uuden opettelua. Tämänkin idea lähti pinterestistä, mistä löysin ihanan HOME-taulun. Päätin tehdä äidille vastaavan, johon liimasin hänen sukunsa kuvia niin isovanhemmista kuin hänestä itsestään. Kirjaimet sahasin vannesahalla (tätä tein ensimmäistä kertaa elämässäni) ja maalasin hiomisen jälkeen mustaksi. Kahden maalikerroksen päälle tuli vielä mustavalkoiset kuvat. Lahjan saaja tykkäsi tästä todella paljon ja itsekin pidin tämän tekemisestä.
Teitkö sinä itse joululahjoja tänä jouluna? Entä saitko itsetehtyjä lahjoja?
Ihan ensimmäisenä haluan muistuttaa blogissa meneillään olevasta 
