Juhannustaiat

Kello on nyt 1:16 aamuyöstä. Istun työpaikalla yövuorossa ja valvon vanhusten unta. Jo kolmas valvottu yö menossa, joten se kertoo varmasti paljon meidän juhannuksesta. Paljon ei juhannusta ole ehtinyt vietellä, mutta onneksi sääherrakaan ei juhannuskeleillä loistanut, joten juhlimaton juhannus ei harmita. Onneksi ehdin kuitenkin pistäytyä mökillä syömässä grilliruokaa ja katsomassa juhannuskokon sytytyksen. En siis jäänyt mistään tärkeästä paitsi.

Kuvia tuli juhannuksen aikaan otettua todella vähän. Syitä tähän on monia; pimeä ja sateinen juhannusaatto, yövuorot töissä ja oma laiskuus. Jotenkin kuvausmotivaatio on ollut kaitessa jo toista kuukautta reistailevan kameran vuoksi. En enää tiedä veisinkö kameran korjaukseen vai ostaisinko jo uuden kameran. Rungon osto on joka tapauksessa jossakin vaiheessa edessä, joten miksipä en sitä nyt ostaisi kun rahaakin saa töistä. Sopivia runkoja olenkin jo ihastellut mutta ehkä sitten syksyllä raaskin sen jopa ostaa.

 



Ihana Luke-poika kävi mökillä meitä viihdyttämässä

Tin kävi vierailemassa meidän mökillä toissaviikolla. Olin toki kuullut että neiti on kova uimaan mutta en tiennyt että se ihan hyppää laiturilta lelun perään. Tytöstä tulisi oiva vesipelastuskoira. Heittelin Tinille vesilelua jonkin aikaa ja lopulta piti toppuutella koiraa ettei leikki mene ihan yli ja koira ala käymään ylikierroksilla. Onneksi lammen vesi oli ehtinyt lämmetä ja oli muutenkin lämmin ja aurinkoinen sää, niin Tin ei paleltunut.

 

Juhannuskuvien puutteen vuoksi on hyvä tilaisuus julkaista hieman vanhempia kuvia. Koirat pääsivät kuukausi takaperin Saimaan kanavan laidalle ihmettelemään maailmaa ja samalla kuvauskohteeksi. Kanavan laidat pursusivat voikukkia joten olihan se ihan pakko niitäkin hyödyntää.

 

Juhannuksen vietosta, siis yövuoroista, yritetään toipua äkkiä. Ensi viikolla pääsen katsomaan Katariinan kanssa suloisia koiranpentuja Jyväskylään. En malta odottaa pienten pentujen näkemistä.

Mitenkäs teillä meni juhannus? Tuliko valvottua yötön yö vai vietitkö juhannusta muulla tavoin?

Paluu arkeen

Nyt on kesälomilta palattu arkeen ja kouluun. Koirilla on alkanut taas "opettelu" yksinoloon työ- ja koulupäivien ajaksi. Myös normaaliin rytmiin ollaan palattu harrastusten parissa. Agilitya ollaan nyt jatkettu omalla treenipaikalla aina torstaisin. Hellekin on hellittänyt ja on tullut jopa melkein kylmä kun lämpötilat ovat tippuneet yli 10 astetta.

Agilityn treeniryhmä meillä nyt hieman muuttuu, kun treenaajat hakivat uusiin ryhmiin. Nyt meidän alkavassa ryhmässä on 6 koirakkoa kaikiasta säkäluokista. Vähän on mietityttänyt miten saadaan kaikki tasapuolisesti treeniaikaa kun vanhassakaan ryhmässä sitä ei jäänyt kuin 5-10 min ja meitä oli vain 2-4 koirakkoa kahdesta säkäluokasta. No mutta onneksi on mahdollisuus käydä omatoimisesti harjoittelemassa treenien kuvioita.

Osallistuin Tahvon kanssa onnistuneiden treenien innoittamana seuran omiin epävirallisiin agilitykisoihin. Treenit olivat menneet todella hyvin hellejakson jälkeen joten päätin rohkaistua ja startata ensimmäisissä epiksissä pitkästä aikaa. Jännitys oli aikamoinen, lähes yhtä kamala kuin noin vuosi sitten ihan ensimmäisissä epiksissä startattuani. Olin kuitenkin päättänyt että nyt mennään eikä meinata kun kerta kaverikin uskaltaa osallistua. Pelasin kuitenkin varman päälle ja osallistuin mölliradalle ihan vain sen takia ettei olisi keppejä.



Yllätyin positiivisesti kuinka Tahvo ampaisi radalla ja kuunteli ohjauksiani. Koira oli selvästi liekeissä. Radalta tuli kuitenkin kolme virhettä, 25 virhepistettä, ihan omasta syystä. Ensimmäisen virheen kohdalla Tahvo tuli putkesta ja jäi selkäni taakse ja hyppäsi väärän hypyn. Toinen ja kolmas virhe tulivat harmillisesti viimeiseltä esteeltä kun koira tuli pussista ja pyöri pussin jälkeen suuntaa kysellessään. Viimene hyppy juostiin siis ohi ja hypättiin oman ohjausmokani takia väärältä puolelta. Tulos oli 25 ja sija 5/9. Radalta jäi kuitenkin voittajafiilis ja nyt tahto on kova päästä seuraaviin epiksiin.

Arkeen paluun myötä ovat myös match show:t tulleet kuvioihin. Syksyn ensimmäiset mätsärit järjestettiin Imatralla johon osallistuin molempien koirien voimin. Kun saavuttiin tapahtuma paikalle, valtasi mieleni epätoivo. Koiria oli aivan mielettömästi. Itse sain numerot 153 ja 157. Ei paljon naurattanut kun laput sain käteeni, mutta onneksi isojen koirien numerot alkoivat sadasta. Isoja koiria oli n. 60. Kehän laidalla vierähti tunti jos toinenkin ennen kuin päästiin omalla vuorolla kisaamaan. Ensin kisasi Aku saaden punaisen nauhan ja sen jälkeen Tahvo, joka sai sinisen nauhan. Nauhakehissä Aku sijoittu 6 parhaan joukkoon mutta putosi mittelöstä ennen palkintoja. Tahvo puolestaan piti kiinni palkintosijasta ja sijoittuin sinisten 1. Bis kehä oli vain punaisille joten päästiin vihdoin pitkän päivän jälkeen kotiin. Palkintona oli mm. koiran ruokaa, kahvia, panta ja hihna sekä nameja.

Tahvo sinisten kehässä © Katariina K.

Aku punasten kehässä © Katariina K.

Tahvo sin 1 © Katariina K.

Virallinen palkinto kuva

Tänään lähdin Taipalsaarelle molempien koirien ja kaverin kanssa puolikuntoisena. Itse olen keuhkoputken tulehduksesta vasta toipumassa ja kaveri oli flunssassa. Kehään oli kuitenkin päästävä. Tällä kertaa ilmoitin Akun veteraaneihin, kun kerta sellainen kehä järjestettiin. Tahvo osallistui vanhaan tapaan isoihin koiriin. Aku pääsi melkein heti kehien alettua itsekin pyörähtämään kehässä ja nappasi punaisen nauhan ja nauhakehässä 1 palkinnon. Tahvon kehää odotettiin jonkin aikaa. Kehässä pyörähdettiin ja hyvin äkkiä kävi selväksi ettei tuomari Tahvon esiintymisestä oikein piitannut. Tuloksena sin-. Poika kuitenkin esiintyi mallikkaasti vaikka tyttöjen hajut meinasivat hullaannuttaa ukkelin kokonaan. Taisi Tahvo myös iskeä silmänsä tuttuni englannin setterin hulmuavaan ulkomuotoon, ainankin vikinä oli sen mukainen.

© Pinja K.

© Pinja K.

© Pinja K.

© Pinja K.

Akun kanssa jäätiin odottamaan Best in show -kehää. Siinä oli tavalliseen tapaan 8 koiraa. Aku pääsi 3 muun kanssa kisaamaan palkinnoista. Suureksi yllätyksekseni Aku sijoittui 1 vaikka Tahvon rakkaus kisasi meitä vastaan sijoittuen 2. Erittäin hyvä mieli jäi tämän päivän mätsäristä niin järjestelyjen kuin palkintojenkin puolesta. Palkinnoksi saatiin mm. koiran valokuvaus miljöössä, 60 euron keraaminen kulho, kahvikuppisarja, koiran ruokaa ja koirille herkkuja.

Bis 1, © Pinja K.

Virallinen palkinto kuva

Keskikesän juhlaa

Nyt on juhannus vietetty hyvässä seurassa mökillä. Kelit ei ollu mitään parhaimpia ainankaan täälläpäin Suomea, mutta juhannusfiilis saatiin kuitenkin viritettyä. Koirat sai juosta vapaina mökillä minkä jaksoivat, ja kyllähän ne jaksoivatkin. Grillattiin ja uitiin. Pidemmittä puheitta antaa kuvien kertoa kuluneesta juhannuksesta.

Aluksi mökillä riehuttiin...

... ja sen jälkeen juostiin ja riekuttiin

Välillä autettiin isäntäväkeä pihatöissä...

... ja juhannusvalmisteluissa

Sitten päästiinkin poseeraaman tuotosten kanssa

ja päästiin myös maistamaan niitä

Välillä piti keikistellä juhannuskuvassa

Nälkähän välillä meinasi yllättää

Ja kylmäkin melkein tuli

Olihan se pakko ottaa hieman rennostikin

Kalaan oli pakko päästä mukaan

Keulillahan Tahvo päivystikin

Jokin kiinnosti vedessä kovasti

Ja tässä lopputulos

Aku päätti ottaa rennosti

silläaikaa kun Tahvo vielä riekkui

Grillimakkaran perässä tehtiin temppuja

Kyllä vanhakin jaksaa

Iltapalaksi oli keppiä...

...ja isännän viiriä

Kyllä tälläisissä maisemmissa kelpaa mökkeillä

Kokkokin saatiin palamaan vaikka satoi

Illalla jotkut varastivat isännän pedin.

 Näin meillä vietettiin juhannusta koirien silmin. Mitenkäs teillä vietettiin juhannusta?

"Kesä keikkuen tulevi"

Nyt on ollut niin ihanat kesäsäät että ihan harmittaa kun on ollut töissä.Onneksi on ehditty käydä koirien kanssa rannassa ottamassa aurinkoa ja vähän opeteltu Tahvon kanssa uimaan. Hyvin on lähteny uintitreenit käyntiin. Nyt uskalletaan mennä jo reilusti pidemmälle kuin viime syksynä. :) Mitenköhän tuon sais kunnolla uimaan? Olisko vinkkiä?

Muutamia kuvia meidän rantareissusta Katariinan kanssa:

   

Joko teillä on käyty uimassa?