Raukeena |
Viimeeksi taas tänään kävi mielessä, että pistän koiran myyntiin, mutta kuitenkin se joutuisi jonnekkin huonoon paikkaan. Tahvoon ei ole vielä sellaista sidettä syntynyt niinkuin Akuun. Päätin kuitenkin yrittää, tuntuu että olen sen koiralle velkaa. Saattaahan se olla että siitä tulee kunnon tokokoira.
Koirakouluttaja Sari Immonen kävi antamassa erittäin hyviä neuvoja. Taas palasi toivo koiran toipumisesta. Päädyin ammattikouluttajan puoleen, koska pelkään että omilla koulutusmetodeilla saattaisin pahentaan tälläisen aran koiran kuntoutumista. Taas tuli huomattua, että mikä koulutusmetodi toimii toisella koiralla, se ei välttämättä toimi toisella.
Nyt on Immosen antamien neuvojen pohjalta lähdetty parantamaan koiran luottoa ihmiseen. Olen lisäksi ilmottautunut kyseisen opettajan vetämälle pentukurssille, jossa saadaan toivottavasti neuvoja vielä esimerkin kera. Koulutuksessa ei vielä huomattavia edistysaskeleita ole tapahtunut, mutta kuitenkin koira rauhoittuu nopeammin kun tulemme kotiin. Lisäksi Tahvo ei enää pissi läheskään joka kerta kun näkee meidät tauon jälkeen. Treeniä on kuitenkin vielä rutkasti edessä.
Tässä tulos |
Tänään kävin ensimmäisellä pentukurssin tunnilla. Eka tunti oli teoriakaksituntinen. Iloisesti olin yllättynyt miten mukavia kanssaoppilaita kurssille sattui. Vielä en heidän koiristaan tiedä, mutta eiköhän nekin tule toimeen. Opettajakin kertoi monista uusista opetusmetodeista. Ainavain alan enemmän uskomaan, että Tahvosta vielä koira tulee. Pitäis vaan omaa itsehillintää kehittää. Meinaa hermot mennä liian äkkiä, vaikka tajuan että koira on vielä pentu.
Tämmänen babyface tää vielä on |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti