Rallia ilman jarruja

Koirilla on  nyt kesäloma virallisesti ohi, kun aloitettiin tällä viikolla treenikausi. Molemmat koirat on päässyt taas työntouhuun ja huomaa kyllä että tauko on tehnyt terää niin koirille kuin minullekin. Tänään treenattiin rally-tokoa. En ole rallitellut koirien kanssa varmaan vuoteen. Jotenkin on tuntunut kamalan vaivalloiselta lähteä kylttien, törpelöiden ja koirien kanssa kentälle treenaamaan. En ole jaksanut etsiä valmiita ratapohjia, niin helppoa kuin se onkin. En vain ole ollut innostunut rallittelusta vaikka aikoinaan kävin Tahvon kanssa rally-tokon alkeet-kurssin ja silloin into oli suuri. Agility on vain vienyt suurimman osan treeniajasta.


Hurttahuoneen 4. kuukausihaaste

Nyt kuitenkin hurttahuoneen mainion kuukausihaasteen innoittamana kaivoin rally-tokon kyltit kaapin perältä ja suuntasin treenireppu täytenä läheiselle kentälle. En mielelläni treenaa koirien kanssa omalla pihalla monestakin syystä, joten tämä kenttä tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Saatiin kentälle myös seuraa, kun pikkupinserit sattuivat olemaan jo kentällä ja ystäväni saapui hurjaharjisten kanssa hauskuuttamaan meitä. Kentällä oli siis seitsemän koiraa yhtä aikaa, eli häiriötreenit oli taattu. Koirat sai rellestää sillä aikaa kun rakensin meille hurttahuoneen 4. kuukausihaasteen mukaista rataa.



Rata ei ollut meille ihan helpoimmasta päästä. Tahvon kanssa ollaan aikoinaan treenattu rally-tokossa vain nopeuden vaihdoksia ja käännöksiä oikealle ja vasemmalle. Liikkeestä istumista, eteen tuloa taikka täyskäännöksiä ei olla juurikaan harjoiteltu. Aku puolestaan ei ole koskaan ollut järin kiinnostunut tokosta, joten sen tekemiselle en asettanut mitään kriteerejä. Kunhan koirilla ja minulla olisi hauskaa.

Siis wautsi! Ihan mahtava fiilis rallytreenien jälkeen. Ja koirat tykitti ihan täysiä. Hieman pitkä treenitauko näkyi Tahvon liikkeissä, mutta hauskaa sillä oli. Ja Aku, se ei ole koskaan ollut kiinnostunut mistään tokohömpötyksestä, ja nyt se teki töitä kuin olisi enemmänkin treenannut. Yllätyin kuinka hyvin Tahvo käytti takapäätä täyskäännöksessä, ja ylipäänsä koko radan ajan. Hassultahan tuo Tahvon vaappuminen näyttää, mutta ei se kipeä ole koska se tekee niin innolla kaiken. Vuosi sitten Tahvo tarjosi kaikesta liikkeen muutoksesta ja hidastumisesta istumista. Tosi iso WAU tuolta peitsaavalta lonkkavika-duracellilta. Myös liikkestä istumiset onnistu yllättävän hyvin, mitä nyt välillä istui hieman vinoon, mutta ei kuitenkaan tarjonnut maahan menoa, mitä ollaan tokon puolella jankattu enemmän. Hankalinta Tahvon mielestä oli eteen tulot. Koira tarjosi todella vinoa eteen tuloa ja ei meinannut millään tajuta että siinä edessäkin saa istua eikä tarvitse olla perusasennossa. Lisää treeniä niin hyvä tulee. Aku oli oma perus itsensä radalla ja laahusti vieressä hieman pakotetun oloisena. Pieniä ilonpilkahduksia kuitenkin nähtiin kun herra näki namin kädessäni. Yllätyin kuitenkin kuinka kivasti Aku teki töitä vanhasta iästä ja kokemattomuudesta riippumatta. Se ei haistellut maata taikka lähtenyt omille teilleen. Kaiken kaikkiaan molemmat koirat yllättivät omalla tekemisen ilolla ja keskittymisellä. Kumpaakaan koiraa ei häirinnyt muut kentällä juoksentelevat koirat ja tekemisen ilo säilyi koko radan ajan.

 

Aiemmista rallytreeneistä oli jäänyt mieleen kylttien hankala sijoittaminen, joten kyhäsin vanhoista raejuustopurkeista pidikkeet kylteille. Ne menee kätevästi sisäkkäin ja ei vie liikaa tilaa treenirepussa.

Arvatkaapa kuinka innostuin taas rally-tokosta. Jos haluat itse testata kuinka rallittelu onnistuu teiltä hurttahuoneen radan mukaan, kannattaa samalla klikata hurttahuoneen omille sivuille. Siellä sinä voit osallistua peten koiratarvikelahjakortin arvontaan postaamalla teidän suorituksesta 15.9 mennessä. Aikaa ei siis ole enää paljon!