Maanantaina pentu joutui ensimmäistä kertaa hoitoon, kun itse menin töihin. Katariina lupasi ottaa pennun hoitoon ja hauskaahan heillä taisi olla. Pentu pääsi käymään Katariinalla ja taisi se samalla hurmata myös talouden muut henkilöt. Vieraskorea pentu oli ollut nätisti koko pitkän päivän ja oli odottamassa Katariinan kanssa meillä kun tulin töistä.
Tiistain pentu vietti jälleen hoidossa Katariinalla. Kääpiökaksikolla ja pennulla oli ollut hauska päivä ja vauhtia oli riittänyt. Töiden jälkeen leikkasin pennulta ensimmäistä kertaa kynnet. Ei niin vaikeaa kuin olisi voinut kuvitella: pentu selälleen jalkojen päälle ja kynsien leikkuu kynsisaksilla. Samalla harjasin pennun ensimmäistä kertaa. Tästäkään se ei välittänyt, mitä nyt ei meinannut pysyä paikoillaan. Illalla lähdin pennun kanssa agilitytreeneihin, tai siis pentu pääsi painimaan pienen dalmistytön kanssa siksi aikaa kun itse olin Tinin kanssa treenaamasssa. Automatka meni huutaen, mutta eipä pennulta muutakaan voi vielä odottaa. Pentupainin jälkeen Sera oli sopivan väsynyt joten loppuilta meni rauhallisissa merkeissä.
Nyt kun joulusta on kulunut hyvä tovi ja jokainen on saanut nauttia pukin tuliaisista, on mukava taas palata jouluaattoon. Aluksi meinasin etten tätä postausta edes kirjoita, sillä eihän meidän joululahjat edes olleet kovin kummoiset eivätkä runsaat. Mutta koska olin ahkera ja tein itse muille joululahjoja, haluan niitä täällä teille esitellä, joten voinhan samalla mainita omat lahjanikin. Voihan niitä vaikka vertailla joulupukille lähettämääni 
Tänä vuonna annoin tavalliseen tapaan muille lahjoja. Onhan se yksi joulun syvimmistä tarkoituksista. Tämän vuoden lahjoissa poikkeuksena oli, että lähes kaikki oli minun itse tekemiäni. Vaikka tämä blogi ei olekaan mikään käsityöblogi, haluan silti jakaa tekeleet teidän kanssa. Osa lahjoista liittyy jopa koiriin. Itse olen lahjoihin enemmän kuin tyytyväinen ja lahjoitin ne hyvillä mielin uusiin koteihin käytettäväksi. 
Isomummolle kasvattelin viikon verran suolaa pilttipurkeissa takan päällä. Idea lähti hyvin leudosta ja ennen kaikkea lumettomasta alkutalvesta. Näytti myös ettei jouluksikaan tulisi lunta tai pakkasta, joten halusin ilahduttaa mummoa huurrepurkeilla. Ideana siis oli että merisuola-vesiseos reagoisi lämmön kanssa ja huurruttaisi lasipurkin sisäpinnan suolalla, aivan kuin purkki olisi jäähuurteessa. Alkuun näytti että suola kasvaa hyvin purkin pintaan, mutta en tajunnut että lämpö myös haihduttaa vettä purkista pois, joten suola ehti muutamaan otteeseen kuivaa. Ei muuta kuin uudet vesitipat purkkeihin ja kasvatuksen jatkaminen. Näistäkin tuli tosi kivat, vaikka itse sanonkin. 
Äiti ja sisko saivat lahjaksi puhelin/tablettitelakat vaikka yöpöydälle. Näin pinterestissä ihanan ohjeen tablettitelakasta. Sisko ja äiti katsovat puhelimista ja tableteilta videoita, tv-sarjoja ja elokuvia, joten tällainen telakka on varmasti hyvä. Ei ainakaan tarvitse pitää laitetta käsissä. Ompelin telakkaan myös pienen silmukan johon voi pujottaa laturin piuhan ettei sitäkään tarvitse aina kaivaa yöpöydän takaa. Kuulin äidiltä jälkikäteen että hän oli aluksi luullut telakkaa ovistoppariksi, mutta pienen ohjeistuksen jälkeen lahja oli oikeassa käytössä. Näiden tekeminen oli hauskaa eikä aikaa kulunut kuin muutama tunti. Helppoa ja yksinkertaista.
Sisko sai myös toivomansa kauratyynyn. Hän oli valinnut kankaaksi vanhan pantterikuvioisen yöpaitansa, joka tosin oli hieman jo laskenut väriä. Tein kauratyynyn samalla 
Myös äiti sai toisen lahjan. Se oli ehkä tämän joulun pitkätöisin lahjan ja vaati tekijältäkin uuden opettelua. Tämänkin idea lähti pinterestistä, mistä löysin ihanan HOME-taulun. Päätin tehdä äidille vastaavan, johon liimasin hänen sukunsa kuvia niin isovanhemmista kuin hänestä itsestään. Kirjaimet sahasin vannesahalla (tätä tein ensimmäistä kertaa elämässäni) ja maalasin hiomisen jälkeen mustaksi. Kahden maalikerroksen päälle tuli vielä mustavalkoiset kuvat. Lahjan saaja tykkäsi tästä todella paljon ja itsekin pidin tämän tekemisestä.
