Mistä on agilityharrastaja tehty?

Kysymyksiä agilityn harrastajille. Hurttahuone haastoi jälleen koirabloggaajat ja tällä kertaa tehtävänä oli vastata agilitya koskeviin kysymyksiin.

 

1. Kuulutko johonkin agilityseuraan? Mihin?

 

Kyllä, Lappeenrannan agilityurheilijoihin ja Sagiin.

 

2. Kauan olet harrastanut agilityä?

 

Ensimmäiset agilitytreenit olivat 24.6.2013 eli aikaa on ehtinyt kulua jo reilut kaksi vuotta

 

3. Onko agilityä harrastava koirasi luustokuvattu? Millä tuloksilla?

Ensimmäinen agilitykoirani kuvattiin vuoden treenaamisen jälkeen lonkkien osalta ja tuloksena oli agilityn lopettavat lonkat (ei virallisesti kuvatut, joten ei lausuntoa). Nykyinen agilitykoira on myös kuvattu, lonkat A/A ja kyynärät 0/1.
 

4. Mikä on parasta agilityssä?

 

Koiran into lajia kohtaan ja koiran kanssa tekemä yhteistyö. On ihana nähdä kuinka koira on innoissaan kun pääsee rakkaan harrastuksen pariin ja nauttii tekemisestä täysin. Myös koiran oppiminen ja oivaltaminen uusien asioiden kohdalla on palkitsevaa.

 

5. Mikä on huonoin puoli agilityn harrastamisessa?

Lajin riskit ja kokemattomien koirien ja ohjaajien piha-agility. Mielestäni agilityn harrastaminen pitäisi ehdottomasti aloittaa kouluttajan valvovan silmän alla, jos ei itsellä ole aiempaa agilitykokemusta. Kokemattomuus ja tietämättömyys lisää riskiä hajottaa koira ja satuttaa itsensä.

Kuvia agilitykoirastani Ahvenanmaan reissulta (josta en näköjään saanut postausta aikaiseksi)

6. Miksi aloitit agilityn ja mitä kautta tutustuit lajiin?

 

Tutustuin lajiin kaverini kautta, joka oli harrastanut lajia jonkun aikaa. Kun hankin itselleni harrastuskoiran, päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja ilmoittautua agilitykurssille. Siitä se ajatus sitten lähti. Nyt en voisi kuvitella etten harrastaisi lajia.

 

7. Mitä ohjauskuviota suosit eniten puolenvaihdoissa? Valssi, takaaleikkaus vaiko joku ihan muu?

Persjättöä, valssia ja takaaleikkausta.
 

8. Mikä asia/este oli vaikein opettaa koirallesi agilityyn liittyen?

 

Tahvolle vaikein asia oli muistaakseni kepit ja Tinille kontaktit. Toki nyt kun treenaan Tinin kanssa niin koko ajan tulee uusia voitettavia ongelmia agilityyn liittyen. Kun yksi ongelma on ratkaistu, tilalle tulee kaksi uutta.

 

9. Oletko kilpaillut agilityssä? Mikä on koirasi taso ja kokoluokka?

 

Kyllä, maksi ykkösissä.

 

10. Onko sinulla kotipihallasi agilityesteitä? Mitä? Mistä olet ne hankkinut?

 

Ei enää tällä hetkellä, mutta ennen oli. Isä oli rakentanut renkaan, hyppyjä ja keinun ja kaupasta oli ostettu aurauskeppejä sekä pussi. Näillä sitten "treenasin" Akun kanssa. Talvien aikana kuitenkin keinu lahosi ja siitä tuli vaarallinen. Hyppyjä ja rengasta ei enää jaksettu tuoda mökiltä kaupunkiin, joten piha-agility jäi ja tilalle tuli seura-agility kunnon puitteissa. Ehkä näin on kuitenkin turvallisempi.

11. Kuinka usein treenaat lajia?

 

Vähintään kerran viikossa, mutta jos lainakoira saa jäädä meille hoitoon niin kaksi kertaa viikossa. Lainakoiran kanssa harrastaminen on sen puoleen hankalaa, kun täytyy ottaa niin monen ihmisen menot ja tulot huomioon treenejä ajatellessa. Ja asiaa ei yhtään helpota, kun koira asuu 40 kilometrin päässä kotoa.

 

12. Treenaatko kesä ja talvet?

 

Kyllä, seuralla on agilityhalli, jossa pystyy treenaamaan myös talvisin.

 

13. Kuinka lämmittelet koirasi agilityä varten?

 

Alkuun rauhallista kävelyä, sen jälkeen koiran kanssa hölkkää ja lopuksi päästän koiran vapaaksi ja heittelen sille lelua. Irti ollessa koira saa kätevästi spurttailtua lelun perässä. Lenkin jälkeen kylmillä ilmoilla koiralle takki päälle. Jos koira joutuu odottamaan vuoroaan hetken ennen kuin pääsee kentälle niin teen vielä pikaisen pissityslenkin ja muutamia leluspurtteja.

 

14. Käytätkö koirallasi palautusjuomia? Entä lihaksia lämmittäviä takkeja ja mantteleita?

 

Kesäisin ja kisakaudella käytän palautusjuomaa ihan nesteytyksen ja lisäenergian vuoksi. Lainakoiralla on käytössä perus toppaloimi, mutta joskus olen lainannut omien koirieni BOT-loimea Tinille.

 

15. Seuraatko agilityn arvokisoja ja muuta agilitymaailmassa tapahtuvaa?

 

En juurikaan. Joskus jos sattuu olemaan vapaata ja tylsää arvokisojen aikaan niin laitan kyllä livestreamin päälle ja kuuntelen suorituksia mutta en katsomalla katso jokaista suoritusta.

16. Harrastatko koirasi kanssa muuta lajia, kuin agilityä?

 

Käyn koiran omistajan pyynnöstä koiran kanssa näyttelyissä.

 

17. Onko koirallasi hyvä hyppytekniikka?

 

Ei, juuri viime tunnilla treenattiin hyppytekniikkaa ja etenkin venyttävissä hypyissä rytmi menee sekaisin ja rimat kolisee. Koira hyppää liian kaukaa ja laskeutuu heti rimat taakse eikä saa enää kunnon ponnistuspaikkaa seuraavalle hypylle.

 

18. Tiputteleeko koirasi rimoja agilityradalla?

 

Ei, tai ainankin hyvin harvoin, mikä on ihme juurikin heikon hyppytekniikan takia.

 

19. Pidätkö itseäsi hyvänä agilityohjaajana?

 

Pidän itseäni keskiverto ohjaajana. Osaan peruskuviot ja selviydyn usein radoista ongelmitta, mutta jotkin asiat vaativat enemmän aivotyötä. Olen myös melko vaativa itselleni ja haluaisin aina tehdä kaiken täydellisesti treenatessa, joten aina löytyy parannettavaa ja analysoitavaa omassa ohjaamisessa. Onneksi on minun mokia paikkaileva koira.

 

20. Oletko kokeillut ohjata muiden koiria agilityssä, kuin omiasi?

 

Kyllä, nykyinen koira on lainakoira. Muiden treenaajien koiria en ole kokeillut, mutta useasti on käynyt mielessä että sitä voisi joissakin treeneissä kokeilla.

Mitä opin viikonloppuna?

Kulunut viikonloppu vierähti seuran hallilla agilityn ja tokon parissa. Kuitenkin jokseenkin erikoisissa merkeissä, sillä omaa koiraa ei ollut mukana vaan olin siellä kuunteluoppilaana oppimassa uutta tulevaisuutta ajatellen. Muiden hienoja suorituksia ja koirien oivaltamista oli kiva seurata ja samalla oivalsin itsekin mitä virheitä kannattaa välttää ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota treenin alussa.

*Pahoittelen puhelinkuvien laatua*

Perjantai ja lauantai keskittyi agilityyn ja eritoten keppien opetteluun. Seuralla oli tarjolla keppien 2x2 menetelmä kurssi johon oli tottakai päästävä. Tosin tämän hetkinen agilitykoira on jo keppivarma lähes joka tilanteessa, joten päädyin vain kuunteluoppilaaksi. Menetelmä kuulosti jo heti alkuun mielenkiintoiselta ja järkevältä ja kurssin edetessä tuli myös huomattua että menetelmä on tosiaan tehokas. Kurssilla oli noin 10 koirakkoa, jotka eivät olleet vielä opetelleet keppejä tai joille piti opettaa kepit täysin uudestaan. Kurssilla eli käytännössä yhden päivän aikana mukana olleet koirakot ehtivät oppia vähintään kahden portin eli neljän kepin suorittamisen suorassa linjassa. Osa ehti edetä pidemmällekin.

Keppien 2x2 menetelmä on Susan Garrettin kehittämä. Idea oli hyvin yksinkertainen ja perustuu koiran omaan oivaltamiseen. Koiran annetaan itse ymmärtää mistä se saa palkan. Menetelmää on helppo ajatella kellotauluna, jossa palkka tulee aina klo 12:sta. Ensin ensimmäinen portti eli kaksi keppiä on klo 3-9 akselilla ja koiran annetaan juosta portin läpi. Lähetyksiä kannattaa treenata eri kulmista. Sen jälkeen porttia käännetään hieman, siten että se osoittaa 2-8 akselia, seuraavaksi 1-7 akselia ja lopuksi portti on kohtisuorassa palkkapaikkaa kohden. Sen jälkeen lisätään toinen portti ja aloitetaan treenaaminen samalla tavalla kuin yhden portin kanssa. Netissä on paljon hyviä 2x2 videoita, joiden avulla voi alkaa treenaamaan keppejä tällä menetelmällä.

Itse tein kurssin jälkeen hieman muistiinpanoja, jotta muistan nämä ohjeet kun on aika opettaa seuraava koira kepeille.

• Palkka tulee aina samasta paikasta (klo 12)
• Portti aluksi 3-9 akselilla
• Anna koiran oivaltaa mistä se saa palkan
• Älä anna ollenkaan apuja tai käskysanoja
• Vahvista itsenäistä suoritusta
• Lisää vähitellen omaa liikettä
• Anna koiran tehdä väärin. Ilman vääriä suorituksia koira ei tiedä mikä on oikein
• Aloita "lähetys" helpoista kulmista (4-8) ja jatka sen jälkeen vaikeampiin kulmiin
• Käskysana yhdistetään liikkeeseen vasta kun käytössä on 4-6 keppiä suorassa linjassa eli kun koira ikään kuin kepittelee eikä juokse pelkästään porttien läpi
• Lisää portteja vähitellen ensin helppoon kulmaan ja lopuksi peräjälkeen keppimuodostelmaan
• Kun 6 keppiä onnistuu, ala treenata 12 keppiä kuuden sarjoissa peräjälkeen
• Pidä treenit lyhyinä 5-10min/tuokio
• Pidä palkkaustahti nopeana ja pidä koiran viretilaa yllä
• Palkkaa välillä megapalkalla esim. leikillä ja pidä lyhyitä ajatustaukoja
• Muista itse liikkua eri lähetyskulmien välillä jotta koira oppii kaikki lähestymiset
• Lähetä koira kepeille aina siten että koira jää keppien ja ohjaajan väliin (suljetussa kulmassa ohjaaja on koiran vasemmalla puolella ja avokulmassa ohjaaja on koiran oikealla puolella)

Sunnuntaina päätin pistäytyä ensimmäistä kertaa tokokokeessa katsomassa kokeen kulkua. Koetta tuli seurattua sillä silmällä, jospa sitä joskus itsekin uskaltautuisi koiran kanssa tuomarin arvioitavaksi. Alokasluokka näytti helpolta ja uskon että ainankin siihen pystyttäisiin Tahvon kanssa. Ihan tyhjin käsin ei tarvinnut täältäkään lähteä, sain nimittäin mukaani pitkän treenilistan, jota lähdetään purkamaan pikimmiten. Osa treenattavista asioista on ihan uutta opeteltavaa ja osa taas pientä viimeistelyä vaativia liikkeitä. Jospa sitä ensi keväänä olisi jonkinlainen paketti kasassa ja pääsisi Tahvon kanssa korkkaamaan alokasluokan tokopuolella.

ALO- ja AVO-luokkiin treenattavia asioita:

• Paikkamakuu varmaksi häiriössä
• Paikalla istuminen
• Jäävien liikkeiden opettelu ja saaminen varmemmiksi
• Ruutu
• Seuruuta varmemmaksi ja iloisemmaksi
• Seuraaminen juostessa ja käännöksissä
• Estehypystä sivulle tulo
• Kapulan pito ja noutaminen
• Kaukot varmemmaksi myös pidemmällä välillä
• Merkin kierto
• Luoksetuloon vauhtia

Lista siis on pitkä ja sieltä löytyy paljon uuden opittavaakin, mutta temppujen myötä uskoisin saavani uudetkin asiat taottua Tahvon päähän.

Oletko koskaan kuullut keppien 2x2 menetelmästä? Onko se ollut teillä käytössä? Entä heräsikö nyt mielenkiinto?

Happy Halloween

Lemmikkimessut + Arvonta

 

Vajaan kahden viikon päästä 7.-8.11 on taas aika suunnata Helsingin messukeskukseen lemmikkimessuille. Lemmikkimessut järjestetään tänä vuonna kymmenennen kerran, eli jonkin sortin juhlavuosi on kyseessä. Edellisvuosien tapaan messut järjestetään meidän viikonlopussa ja ovat osa ELMA Helsingin Maaseutumessut-, Metsä-, Kädentaito-, OutletExpo- ja Lemmikkimessut -tapahtumakokonaisuutta. Lemmikkimessut ovat auki lauantaina 10-18 ja sunnuntaina 10-17.

Messuilta löytyy varmasti jokaiselle eläinystävälle mieluista nähtävää ja kuultavaa. Lemmikkimessuilta löytyy lemmikkilava (linkki), jossa eri lemmikkiyhdistykset ja ammattihenkilöt pitävät lyhyitä tietoiskuja pitkin viikonloppua. Siellä voit tutustua esimerkiksi Etsijäkoiraliittoon ja pääset kuulemaan kuinka syöpäkoirajärjestö ja syöpähajukoirat auttavat syövän löytymisessä. Royal Canin areenalla (linkki) pääset mm. tutustumaan uusiin Hurtan tuotteisiin muotinäytöksen voimin ja saatat saada uusia harrastusideoita lemmikkisi kanssa lajiesittelyjen kautta.

Myös messuosastoilla tapahtuu. Kaneille, kissoille, koirille ja rotille on järjestetty messualueelle omat näyttelyt, joissa pääset tutustumaan eri ikäisiin ja rotuisiin lemmikkeihin ja pääset esittämään harrastajille mahdollisesti mieltäsi askarruttavia kysymyksiä. Suomen estekanit järjestävät myös estekaneille oman estehyppykisan. Ulkomuototuomarit ry järjestää kaikkien rotujen Eukanuba pentunäyttelyn koirille. Mukana on usean rodun pentuedustus, joten pentukuumeesta kärsivien kannattaa harkita pentunäyttelyosastolle menemistä. Messualueella on myös monia erirotuisia koiria, joihin pääsee tutustumaan kiertelemällä messualueella.  Minut löytää pentunäyttelystä molempina päivinä dalmatiankoirakehän laidalta pentulauman piirittämänä.

Jottei messuilla kiertäminen menisi pelkkien näyttelyiden, luentojen ja lemmikkien ihailuksi, on messuilla myös monia tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin näytteilleasettajia. Tuoteryhminä lemmikit, lemmikkieläintarvikkeet, lemmikkien ruoat ja palvelut, lemmikkiaiheiset sisustustarvikkeet, harrastusvälineet. Mukana on myös useita yhdistyksiä joihin pääset tutustumaan messualueella kierrellessäsi. Kannattaa varata rahaa mukaan, sen verran mielenkiintoisia ständejä on paikanpäällä ja varmasti mielenkiintoisia tuotteita myynnissä.

Kaikki kuvat: messukeskus

Nyt jos mielenkiintosi heräsi tai jos olet jo menossa messuille ja haluaisit voittaa ilmaisen sisäänpääsyn niin nyt siihen on mahdollisuus. Arvonnassa on kaksi lippua, jotka arvotaan samalle henkilölle 4.11 klo 18 eli tasan viikon päästä. Liput varataan nimelläsi joten jätä kommentteihin nimesi (etu- ja sukunimi) sekä sähköpostiosoite, josta tavoitan loppujen voittajan. Jos et halua nimeäsi kokonaisuudessaan julkaista täällä niin jätä kommentteihin sähköpostiosoitteesi ja laita minulle nimesi sähkäpostilla osoitteeseen koirakkaat @ gmail.com (Poista välit!) Lippujen voittajaan ollaan yhteyksissä arvonnan jälkeen sähköpostitse ja annan sen jälkeen lisäohjeita lippujen lunastamiseen.

 

EDIT// Liput on arvottu ja onnekkaalle voittajalle on laitettu sähköpostia. Onnea voittaneelle :)

Ihan pimeetä porukkaa?

Syksy tuli, ja niin tuli myös pimeät illat. Tuntuu että aina kun on vapaata töistä tai muista menoista niin on pimeää. Täytyy käydä treeneissä ja lenkillä pimeään aikaan. Kuvien kuvaamisestakaan ei tule pimeässä mitään. Saatikka autolla ajamisesta pimeään aikaan pimeällä tiellä, mustiin pukeutuneiden lenkkeilijöiden seassa. Ei hyvä yhdistelmä! Onneksi nyt on hyvä syy sytyttää kynttilöitä luomaan tunnelmaa pimeisiin iltoihin.

Meillä on onneksi varauduttu pimeisiin lenkkeihin heijastintuotteilla (lue: koirilla on heijastimina). Miten se onkin niin vaikea ripustaa muutama heijastin roikkumaan omaan takkiin tai vetäistä heijastinliivi itsellekin päälle. Koirille kyllä löytyy heijastinliivit ja -pannat sun muut rensselit, mutta entäs itselle, ei mitään! Olen enemmän niitä koirille-kaikki-itselle-ei-mitään -ihmisiä. Eipä siitä kovin paljon ole iloa jos koirat säästyy auto-onnettomuudesta heijastimien ansiosta, mutta auto ajaa ulkoiluttajan päälle. Totta puhuen, olen tekemässä itselleni heijastinpipoa, joten ehkä siitä tulee ensimmäinen jokaisella lenkillä mukana oleva heijastin.

Koirilta löytyy peruslenkkivarustuksesta valjaat ja pannat joissa on valmiiksi joitakin heijastimia sekä heijastinliivit. Molempien koirien liivien heijastavuus on luultavasti ajan saatossa kulunut, ja nyt olisi aika ostaa uudet liivit. Olen tykästynyt Hurtan heijastinliiveihin, mutta Rukan vastaavat on todella herkullisen väriset. Ostoslistalla on myös viime syksyn villitys Orbiloc-vilkku. Sillä on vain niin suolainen hinta, että kirpaisee hankkia sellaiset kahdelle koiralle. Jospa vilkut tarttuisi jostain tarjouksesta matkaan. Se ainakin kiinnittäisi autoilijoihin huomiota!

Nyt kun joulu lähestyy jatkuvasti, olen taas innostunut kaikista valopannoista, vilkuista ja muista vastaavista tuotteista, joilla saisi kunnon joulukuusiefektin aikaan. Muutamia kaulapantaan ripustettavia tuikkuja meiltä löytyy, mutta voitte vaan arvata näkyykö ne esim. Akun kaulasta, jolla kasvaa valtavat rintakarvat. Tein viime vuonna lidlin ledheijastinnauhasta koirille valopannat. Ne on ihan kivat, mutta nekin on jäänyt kaapin perälle odottamaan käyttöä. Innostuksen myötä ne voisi ottaa käyttöön asti. Myös kaikki valopannat ja muut valotuotteet puhuttelee minua jokaisella kauppareissulla. On ne vaan niin houkuttelevia.

Minkälainen heijastimien käyttäjä sinä olet? Tuleeko koira varustettua paremmin heijastimilla kuin itse?

Päivä Repoveden kansallispuistossa

Yksi pitkäaikaisista haaveistani on saatu vihdoin toteutettua. Käytiin nimittäin Katariinan ja koirien kanssa samoilemassa Repoveden kansallispuiston ruskan värittämissä maisemissa. Luontopolkuja tuli tallattua ylös ja alas noin 15 kilometrin verran kahdeksan tunnin ajan. Reitin varrelle oli suunniteltu kahden vuoren valloitus ja useampia pysähdyksiä eväiden syöntiä ja valokuvaamista varten. Suurin osa kuvista onkin pönötys-poseerauskuvia erilaisissa maisemissa, koska koirien vapaana pito oli hieman haasteellista.

Aamulla ennen yhdeksää pakattiin auto neljällä koiralla, kahdella ihmisellä ja niiden tavaroilla. Pieni Fiat oli taas täyteen ahdettu. Alkuperäinen suunnitelma oli olla Repovedellä kymmenen hujakoilla, mutta kuten "toimenkuvaani" kuuluu, en taaskaan ollut ajoissa ja lähtö viivästyi puolella tunnilla. Sakean sumun, mutkaisen tien, ylimääräisen pysähdyksen ja navigaattorin luvun jälkeen oltiin vihdoin 11 aikaa perillä. Jo ensiaskelilla piti kaivaa kamera esiin ja kuvata koiria keltaisten lehtien peittämällä polulla ja juurakoiden seassa. Ihan kuin niitä ei olisi ollut edempänä reitillä.














Matkan yksi jännittävimmistä asioista oli riippusillan ylitys. Itse en pidä korkeista paikoista, varsinkaan sellaisista, joista näkyy lautojen läpi syvä pudotus ja jotka keinuvat joka askeleella. En myöskään tiennyt miten koirat suostuisivat ylittämään sillan, ja mielessä kävi jo, että joudun kantamaan kaksi 30 kiloista koiraa sylissä salmen yli. Onneksi kantamiselta vältyttiin ja koirat ylittivät salmen omin jaloin, joskin hyvin matalana ja varuillaan. Jes, päästiin sillan toiselle puolelle ehjin nahoin!!


Ihasteltiin kävellessä maisemia ja kuvattiin koiria ja väriloistoa niin innoissaan että eksyttiin alkuperäiseltä reitiltä. Löysin itseni pitkien kallion rinnettä mukailevien rappusten juurelta. Ylös kiivettiin ja sieltä olikin tosi ihanat maisemat ja voitte vain arvata mitä sitten tehtiin, kuvattiin. Oltiin varmaan edetty kolmasosa koko matkasta neljässä tunnissa. Oli pakko laittaa kamera välillä reppuun, jotta päästäisiin edes oikealle reitille. Vihdoin alkoi taas näyttää maisemat tutuilta ja löydettiin jopa suunniteltu taukopaikka. Tankattiin vähän evästä ja juotettiin koiria ennen kuin suunnattiin Mustalamminvuoren huipulle. Kiipeäminen otti voimille, mutta se meni kuitenkin yllättävän kevyesti ja olin henkisesti valmistautunut suurempaan koettelemukseen.


Levähdettiin vuoren huipulla ja otettiin vielä lisää kuvia hienoista maisemista. Pitihän minun korkeanpaikan kammoisena vielä kiivetä polvet tutisten näköalatorniin. Kaiken maailman kauhukuvat kävi mielessä kun pääsin tornin huipulle. Alaskin tulin takaperin köntäten eikä tehnyt uudestaan mieli kiivetä torniin. Kaikkeen sitä pitääkin itsensä viedä. Viimeisten kuvien myötä laitoin kameran pysyvästi reppuun. Alkoi olla sen verran hämärää ettei tällä aatamin aikaisella kameralla enää saanut kunnon kuvia. Johan niitä olikin tullut otettua.




Aurinko ehti laskea ja pimeä teki tuloaan kun suunnattiin vielä uusia reittejä pitkin takaisin parkkipaikalle. Koirat sai tässä vaiheessa jo olla vapaana, koska oltiin lähes sata varmoja ettei sieltä ketään ihmistä enää tule vastaan. Katariinan toive oli että ylitettäisiin salmi käsikäyttöisellä lossilla. Kun raskaan reissun jälkeen vihdoin päästiin ketunlossille, oli huumori kaukana kun tajuttiin että lossi on vastarannalla ja joudutaan se käsivoimin hinaamaan molempiin suuntiin. Lopulta kuitenkin päästiin autolle ja kotiin. Koko päivä siellä vierähti, mutta oli kyllä lähtemisen arvoinen reissu. Suosittelen!

Libster Award-haaste

Meidän on jälleen haastettu blogihaasteella enkä tälläkään kertaa voinut jättää vastaamatta. Haasteen lähetti Karariinalta Pinserimäistä -blogista. Tämä haaste on kiertänyt jo lähes jokaisessa koirablogissa joten säännöt ovat varmasti tutut, eli 11 kysymystä ja 11 vastausta. Ja koska tämä on niin monessa blogissa jo pyörinyt niin jokainen saa vastata kysymyksiin jos niin haluaa.

1. Ovatko koiranäyttelyt huono vai hyvä juttu?

Itse olen sen verran vähän kiertänyt näyttelyissä ja tutustunut aiheeseen etten ole ehtinyt kehittää mielipiteitä suuntaan enkä toiseen. Nyt näin äkkiä ajateltuna koiranäyttelyistä löytyy ne hyvät ja huonot puolensa.

2. Lyhyt vs pitkäkasvainen koira, miksi?

Henkilökohtaisesti molemmat muunnokset käyvät. Mielelläni hoidan pitkäkarvaisen koiran turkkia, mutta jos koira omaa lyhyen turkin niin sekin passaa. Mutta jos talouden muilta henkilöiltä kysytään niin ehdottomasti lyhytkarvainen koira karvamäärän minimoimiseksi (Niinhän ne luulee).

3. Onko sinulla tavoitteita/haaveita koirasi kanssa?

Kyllä, Tahvon kanssa olisi kiva päästä kisaamaan rally-tokossa. Tinin kanssa haaveena on kehittyä agilityssa niin ohaajana kuin koirakkonakin. Kliseisesti myös koirien mahdollisimman terve elämä on tavoittelemisen arvoista.

4. Minkälaisista koirablogi postauksista et pidä?

Tavallisesta arjesta kertovista postauksista, esim. "käytiin tänään lenkillä ja ei tehty muuta" ja postauksista joissa ei ole ideaa vaan ne on kirjoitettu vain kirjoittamisen pakosta. Myös kuvattomat postaukset eivät houkuttele lukemaan.

5. Mitä koiriin liittyvää ostit viimeisimpänä?

Lihaa pohjattomille vatsoille ja Tahvolle BOT:n verkkoloimen tarjouksesta.

6. Mitä mieltä olet bordercollieiden agilitysuotiosta?

Ei kyseinen rotu ole turhaan yksi suosituimmista koirista agilitykentillä. Koira on rotuna ansainnut paikkansa agilityssa. Sitä en kuitenkaan ymmärrä tai hyväksy että bc hankitaan ensimmäiseksi agilitykoiraksi tavoitteena heti arvokisapaikka Suomessa ja maailmalla. Ihan minkä vain koiran kanssa voi menestyä lähes lajissa kuin lajissa, jos vain näkee riittävästi vaivaa tavoitteen eteen.

7. Minkälaisella kalustolla kuvaat?

Canon eos 500D, Sigma 50-200mm F4-5.6 DC OS HSM

8. Minkälaisia/minkälainen koirasi ovat/on luonteeltaan?

Aku: Lempeä jättiläinen, joka tulee kaikkien kanssa toimeen. Ehkä jopa hieman antautuva ja tossu. Tahvo: Ennakkoluuluonen ja arka, mutta tutustuessaan hyvin ystävällinen ja leikkisä.

9. Miten paljon lenkkeilet koirasi kanssa päivittäin?

Hihnalenkkejä tehdään koirien kanssa melko vähän. Sen sijaan vapaana oleskelua pihalla ja metsässä on senkin edestä, sekä erilaisia treenejä.

10. Oletko koskaan halunnut ammatiksesi jotain eläimiin liittyvää?

Kyllä, ja haluan edelleen.

11. Oletko ennemmin isojen koirien ihminen vai pienien?

Isojen, en vois kuvitellakaan omistavani pientä koiraa. Mutta en voi sanoa ettenkö koskaan sellaista ottaisi. Aika näyttää.

Kysymyksen muille:

1. Mitä koirarotua et ottaisi itsellesi?
2. Mitä mieltä olet ulkomaalaisista adoptiokoirista?
3. Miksi aloitit bloggaamisen?
4. Miten järjestät lemmikkiesi hoidon, jos lähdet lomalle?
5. Koira harrastuksen mukaan vai harrastus koiran mukaan?
6. Suunnitteletko treenisi etukäteen?
7. Ostatko lemmikillesi merkkituotteita vai hyödynnätkö markettien halpoja lemmikkituotteita? Miksi?
8. Mitä olet mieltä blogien yhteistyöstä eri tahojen kanssa?
9. Mitä olet mieltä koirien vaatettamisesta?
10. Mikä ärsyttää muissa koiraihmisissä?
11. Lempi vuodenaikasi?