Vähän kuulumisia agilityrintamalta. Eilen oli minun ja Tinin toinen yhteinen treenikerta. Tämän kerran treenit Kiitolassa meni huomattavasti paremmin kuin edeltävät. Tälle kerralle olin sunnitellut tavoitteen ettei koira hakisi niin paljon omaa omistajaansa vaan keskittyisi enemmän meidän yhteiseen tekemiseen. Leikitin koiraa paljon ja palkkasin aina kun palasi omistajan luota minun luokse. Loppua kohden koira jopa tuli minun luokse ilman että koukkasi ensin omistajansa kautta.
 |
| Vko 51 ratapiirrokset |
Tälle kerralle kouluttaja oli suunnitellut kaksi mielenkiintoista rataa. Punainen rata on hieman helpompi ja sininen vastaavasti vaikeampi. Itse valitsin suosiolla helpomman punaisen radan, koska koira on edelleen minulle vieras. Tavoitteeni näille treeneille oli yhteisen hauskanpidon lisäksi saada oma jännitys kuriin. En itsekään tajua miksi jännitin viime kerralla niin paljon että koirakin reagoi siihen. Nyt treenit menivät kuitenkin leppoisimmissa merkeissä.
Koiran ja minun yhteinen yhteistyö kaipaa vielä paljon työtä, mutta jo nyt oli havaittavissa paljon edistymistä edelliseen kertaan verrattuna. Koira kuunteli paremmin ohjauksia ja itsekin pystyin paremmin ohjaamaan kun en jännittänyt. Videolta kun katsoin omaa ohjausta niin onhan se aika kamalan näköistä huitomista kuitenkin. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa eteenpäin ja jatkaa treenejä ensi vuoden puolella.
Yhteenveto: nämä olivat hyvän mielen agilitytreenit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti