Vuosi 2015

Nyt kun vietetään joulukuun viimeistä ja samalla vuoden viimeistä päivää, on hyvä suunnata katseet menneeseen vuoteen. Paljon tuli koettua ja paljon jäi vielä kokematta, mutta onneksi on tuleva vuosi, jolloin pääsee toteuttamaan tekemättä jääneitä asioita.

Tammikuu aloitettiin tutustumalla Tiniin ja hänen laumaansa. Aloitin Tinin kanssa agilityn vanhassa ryhmässäni, josta muutamia kuukausia aiemmin jäin Tahvon kanssa pois. Kävin Akun kanssa muutamia kertoja Savitaipaleella tutustumassa Tinin laumaan ja uusiin lenkkeilymaastoihin. Koirat tulivat hyvin toimeen. Tahvoa en uskaltanut vielä ottaa tutustumisreissuille mukaan. Lenkkeiltiin koirakavereiden kanssa lumisissa maisemissa ja käytiin mm. laavulla paistamassa makkaraa. Sain kaverin innostumaan talven kestosuosikista, mäen laskusta pulkalla koirien kanssa. Nyt vaan odotellaan lunta alkavalle vuodellekin, jotta pääsis taas laskemaan. Kävin myös kuunteluoppilaana Teemu Linnan seminaarissa. Kamera ja joululahjaksi saamani GoPro olivat kovassa käytössä.

Helmikuussa Aku pääsi mukaan töihin ikäihmisten päivätoimintaan. Aku oli omassa elementissään rapsuteltavana ja huomion keskipisteenä. Pakkasten ansiosta pääsin vihdoin Akun ja Tahvon kanssa hiihtämään Saimaan jäälle. Toisella kertaa mukana oli myös kaveri koiransa kanssa ja käytiin saaressa paistamassa makkaraa. Koirauimala avasi ovensa Lappeenrantaa edellisvuoden syksyllä ja nyt käytiin Tahvon ja Marleyn kanssa testaamassa uimala. Tahvoa täytyi aluksi kuskata altaaseen mutta toisella uintikerralla koira oli jo rennompi ja ui itse. Tutustutin Tahvon Tiniin ja Tin tuli meille ensimmäistä kertaa hoitoon. Tahvo hieman alkuun arasteli uutta tulijaa. Saatiin älyttömän hyvä idea lähteä pienellä Fiatilla kuuden koiran (viisi isoa ja yksi kääpiö) ja kolmen ihmisen voimin 25 asteen pakkasessa pellolle. Koirilla oli ainakin hauskaa pellolla, niin kauan kunnes tuli kylmä. Tahvo täytti täydet kolme vuotta. Synttäreiden kunniaksi kävin Tahvon kanssa ensimmäistä kertaa doboilemassa.

Maaliskuu oli agilitya täynnä. Pitkän pohdinnan jälkeen uskaltauduin ensimmäisiin agilitykisoihin, joista tuloksena oli kolme jännityksensekaista hylkyä. Seuraavissa kisoissa saatiinkin jo tulos josta oli iloa pitkäksi aikaa. Tin pääsi meille taas hoitoon ja nyt Tahvolla ja Tinillä synkkasi kivasti. Kaverukset innostuivat leikkimään ja pääsivätkin pellolle peuhaamaan kevätauringon alkaessa lämmittää. Olin koiranhoitajana Akun entisen omistajan pienille ja suloisille harlekiineille. Kaksi päivää meni mukavasti pieniä koiria lenkittäessä ja paijatessa. Maaliskuu toi mukanaan myös lukuinnostuksen eläinlääkikseen. Tarkoitus oli osallistua kevään pääsykokeisiin. Aloitin blogiyhteistyön FitDogin kanssa. Valmistuin myös lähihoitajaksi ja sain tehdä ensimmäisiä oikeita työvuoroja oikeana lähihoitajana.

Huhtikuussa lumet sulivat ja päivät pitenivät. Aku vietti syntymäpäiviään ja pääsi vuoden ensimmäisiin mätsäreihin. Lappeenrannan pääsiäisnäyttely oli käänteen tekevä tapahtuma, ja minä innostuin näyttelyelämästä, kun pääsin esittämään Tiniä kehään. Harrastettiin Tinin kanssa agia ja tyttö sai jälleen tulla meille yökylään. Vappua vietettiin suhteellisen keväisessä ilmassa. Koirat saivat kantaa kortensa kekoon päivällä ja illalla hulluteltiin kaverin kanssa agilitytreenien merkeissä. Kuukausi pyöri myös pääsykoelukemisien ja töiden merkeissä. Nyt oli pakko saada rahaa harrastuksiin, ja tämä kuu vedettiinkin todella kituuttaen.

Toukokuussa nautittiin auringon valosta ja kuvattiin koiria PALJON. Keväiset kukkaset on niin ihania. Käytiin kolmissa agikisoissa joista kahdesta tuli luvat. Käytiin koirien kanssa monissa paikoissa kuvaamassa. Wiipu muutti naapuriin ja Aku sai toimia isoveljen roolissa kun pieni kääpiö tuli käymään kylässä. Tahvokin otti uuden tulokkaan ongelmitta vastaan ja ovat kuin paita ja peppu nykyisin. Alettiin treenata pallopaimennusta Tahvon kanssa. Koira ei oikein tajunnut mitä pallolle pitää tehdä, joten se toimi pään lepuuttajana. Kävin Haminassa Tinin kanssa toisissa näyttelyissä. Kylmä sää ja ahtaat tilat olivat koiralle huonosta. Koirat kävi vuoden ensimmäiset uinnit Saimaassa vaikka vesi oli aikas kylmää. Hakuilua ja jäljestystä treenattiin muutaman kerran vieraassa metsässä. Parit mätsäritkin käytiin juoksemassa, mutta suurempia sijoituksia ei tullut.

Kesäkuussa alkoi meno omien koirien kohdalla hieman hellittää. Lämpenevät ilmat alkoi verottaa Akun jaksamista joten päivälenkit jätettiin väliin ja mieluummin vietettiin aikaa mökillä ja omalla pihalla. Tapailtiin koirakavereita muutamaan otteeseen ja käytiin uimassa. Agilityn saralla myös vietettiin hieman seesteisempää kautta ja keskityttiin vain viikkotreeneihin. Kerran päätettiin hieman hullutella ja käytiin yöllä aksaamassa. Hauska kokemus sekin. Itse aloitin kesätyöt ja niiden parissa meni suuri osa ajasta. Juhannus vietettiin mökillä koirien kanssa kylmässä ja sateisessa säässä. Kävin tapaamassa Laukaalla erästä kasvattajaa ja hänen pentuettaan. Samalla reissulla pistäydyin Savitaipaleella Tinin luona katsomassa Tinin äidin nuoria pentuja. Ihania nyyttejä. Valokuvaus alkoi jäädä vähemmälle työkiireiden vuoksi.

Heinäkuu oli tosi laiska kuu. Omat koirat viettivät kesälomaa ja Tininkään kanssa ei tehty viikkotreeniä kummempaa. Kävin töissä ja tein paljon yövuoroja. Tehtiin kaverin kanssa kesäreissu asuntoautolla Mikkeliin, jossa oli kaksipäiväiset agilitykisat, ainoat kisat koko kesänä. Kuvasin Mikkelissä Tiniä eri paikoissa ja takasintulomatkalla kävin moikkaamassa vielä dalmispentusia. Sen koomin en kuvannut heinäkuussa. Käytiin Tinin kanssa toisella reissulla Mikkelissä, tällä kertaa näyttelyissä. Näyttelypäivälle sattui kaunis aurinkoinen ilma, toiset kertoivat että seuraavana päivänä satoi vettä kaatamalla. Käytin Tahvon fyssarilla ensimmäistä kertaa ja siellä Tahvolla todettiin oikea jalka hieman heikommaksi kuin vasen, johtuen huonoista lonkista. Sain myös vinkkejä jatkoa ajatellen.

Elokuussa palluttelin dalmispentusia tosi paljon. Käytiin kasvattajan kanssa mm. satamassa ihmisvilinässä pentujen kanssa ja pentuset tulivat mukaan agilitytreeneihin. Kahdet kisat kisasin agilityssa Tinin kanssa vaihtelevin tuloksin, mutta ilman viimeistä luvaa. Terästäydyttiin muutenkin agitreeneissä ja alettiin taas treenata myös omatoimisesti. Akun ja Tahvon kanssa virkistettiin mieltä rally-tokon parissa, mutta vietettiin kuitenkin vielä kesälomaa pääsääntöisin. Tahvo pistäytyi ShowHaun mätsärissä, Akun parannellessa hotspottia kotona. Akulla kutisi koko kaula pesun jälkeisen hautumisen takia. Tahvo menestyi mätsärissä hyvin ja oli Bis 3 ja sai kivoja palkintoja.

Syyskuu oli kaunis ja sateeton. Ruskan värit alkoivat pikkuhiljaa värittää maisemia ja valokuvausinto nosteli päätään. Käytiin läheisellä Hämmäauteensuolla lenkkeilemässä ja paistamassa makkaraa pahimpaan hirvikärpäsaikaan. Kaveri meinasi saada hepulin kun hirvikärpäsiä lenteli joka suunnasta. Syyskuvia tuli otettua harmittavan vähän, tosin eipä ruska ollut vielä parhaimmillaan. Tinin omistajan kanssa suunnattiin ensimmäisiin "ulkomaan näyttelyihin" kun mentiin laivalla Ahvenanmaalle Eckeröön. Tin reissasi meidän mukana kuin vanha tekijä. Kolmissa agikisoissakin käytiin pyörähtämässä, Imatralla yksi tulos, Kotkassa kaksi hylkyä ja Mikkelissä yksi tulos. Ei siis kovin korkea onnistumisprosentti, vaikkakin radat olivat ihan onnistuneita muutamista kämmeistä huolimatta. Innostuttiin myös entistä enemmän rally-tokosta ja Tahvon kanssa treenattiin muutamia kertoja ihan muidenkin koirien seurassa.

Lokakuussa ruska oli parhaimmillaan. Syyssateet ja kylmyys tulivat ja samalla iski pieni syysväsymys. Millään ei olisi jaksanut tehdä mitään ja pääsykokeisiin lukeminenkin takkuili. Käytiin koirien kanssa ensimmäistä kertaa oikeasti vaeltamassa, kun suunnattiin Repoveden kansallispuistoon. Ilma oli viileä, mutta ei kylmä, eli ihanteellinen lenkkeilysää. Savitaipalella järjestettiin dalmatiankoiranäyttely, jossa olin apukätenä, palkintojen tekijänä ja kuvaajana. Paikalla oli paljon ihania dalmiksia. Halloweeniakin vietettiin, tai siis koirat viettivät, kun inhottava omistaja puki ne mitä hassuimpiin naamiaisasuihin. Samalla leikittiin taas studiokuvilla.

Marraskuussa aloitettiin Tahvon kanssa uusi harrastus, hajutyöskentely. Osallistuttiin koirakoulu Kompassin verkkokurssille ja sehän olikin kiva kurssi. Innostuin myös taas koirien ruokinnasta ja päätin vihdoin ottaa selvää mitä vitamiineja nuo tarvitsevat. Suunnittelin myös vähän monipuolisempaa ruokavaliota noille. Osallistuttiin toisen kerran Dobo-tunnille ja pallon  päällä temppuilu oli Tahvon mielestä mahtavaa. Se ei olisi halunnut pysyä pois pallon päältä. Marraskuussa oli myös Eukanuba EPN Helsingissä, johon Tinin omistaja halusi viedä tuoreimmasta pentueesta pentuja. Itse pääsin esittämään muutamia pentuja ja kaksipäiväisessä näyttelyssä myös kasvattajakehässä. Kivaa oli! Jottei näyttelykärpänen varmasti pääsisi karkuun, käsin kaverin matkassa myös Jyväskylän näyttelyssä juuri pahimpaan lumisadeaikaan (sen jälkeen ei olekaan taas näkynyt lunta). Osallistuin seuran järjestämälle keppikurssille kuunteluoppilaana ja sain paljon vinkkejä tulevaisuutta varten keppien opettamiseen 2x2 menetelmällä. Uuden kameran myötä kuvausinto kasvoi mutta en päässyt tyydyttämään sitä jatkuvien sateiden ja hämärän ilman vuoksi. Sen takia tuli pääsääntöisesti opeteltua kuvaamista sisätiloissa.

Joulukuu on vietetty pitkälti blogin ja jouluvalmistelujen merkeissä. Tänä vuonna tein suurimman osan joululahjoista itse ja niiden tekemiseen meni suuri osa ajasta. Kävin myös handlaamassa ihanaa norfolkinterrieri Lukea messarissa molempina päivinä. Kävin ohjatuissa rally-tokotreeneissä muutamaan otteeseen jotta Tahvo siedättyisi muihin koiriin ja keskittyminen ei menisi turhaan häsläämiseen. Omaisen poismenon johdosta ajatukset ovat olleet hieman muualla, mutta hyvä joulu saatiin vietettyä. Nyt vietetään vuoden viimeistä päivää ja suunnataan katseet tulevaan.

Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta 2016!